Viitana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viitana
Виданы, Vidany
Viidan
Viitanan kylää.
Viitanan kylää.

Viitana

Koordinaatit: 61°52′13″N, 34°0′5″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Prääsän piiri
Kunta Tšalna
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 325











Viitana[1] (ven. Ви́даны, Vidany; karjalaksi Viidan[2]) on kylä Karjalan tasavallan Prääsän piirin Tšalnan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Suojujoen rannalla 24 kilometriä Petroskoista luoteeseen. Kylässä on 325 vakituista asukasta (vuonna 2012)[3]. Sen ohi kulkee Petroskoin ja Suojärven välinen maantie ja rautatie.

Viitana mainitaan ensimmäisen kerran 1400–1500-lukujen verokirjoissa. Nimi perustunee karjalankieliseen sanaliittoon viidoin al eli ’kuusikon alla’. Viidoi merkitsee karjalaksi ’nuorta tiheää kuusimetsikköä’. Kyläryhmään kuuluu viisi osaa: Pogoste eli ’pogosta’, sitä vastapäätä Suojujoen toisella puolella sijaitseva Üliči (venäjäksi Antuševskaja), Alaižagd’ eli ’alapää’ (ven. Nižnije Vidany), Üläižagd’ eli ’yläpää’ (ven. Kuzminskaja) ja Viäčurd’e (ven. Vjatšurga tai Vjatšerga).[4]

Viitanan kanta-asukkaat ovat karjalaisiin kuuluvia lyydiläisiä. Kylä sijaitsee karjalan- ja venäjänkielisen alueen rajalla. Karjalaiset ja venäläiset ovat olleet läheisissä kanssakäymisissä aina Petroskoin perustamisesta lähtien. Vuonna 1926 Viitanan 737 asukkaasta 682 oli karjalaisia.[5]

Toisen maailmansodan jälkeen neljän kilometrin päähän kylästä perustettiin Tšalnan metsätyöläistaajama, joka toi seudulle runsaasti venäläisiä, suomalaisia ja valkovenäläisiä. Vielä 1970-luvulla vanhukset ja osin keski-ikäisetkin viitanalaiset puhuivat keskenään kotimurrettaan, mutta nykyään kylässä on enää muutamia karjalan kielen taitajia. Kieltä on yritetty elvyttää kesäjuhlien, kansankuoron ja päiväkodissa järjestetyn opetuksen avulla, mutta toistaiseksi ne eivät ole tuottaneet kouriintuntuvia tuloksia.[5]

Viime vuosikymmeninä myös kylän katukuva on muuttunut. Vanhan kerhotalon (entisen kirkon) lähelle rakennettiin 1960–1970-luvuilla muutamia kaksikerroksia kivitaloja. Autioituneita maalaistaloja on myyty kesämökeiksi tai ne ovat rappeutumassa. Kylän palveluihin kuuluu pieni kauppa ja päiväkoti. Ränsistynyt koulurakennus purettiin tarpeettomana perestroikan jälkeen ja harvat oppilaat käyvät koulua Tšalnassa. Kuusikossa sijainnutta Pyhän Nikolaoksen tsasounaa yritetään rakentaa uudelleen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 13.9.2009.
  2. Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 12. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  3. Spisok selskih naseljonnyh punktov na 1 janvarja 2012 goda pryazha.karelia.info. Viitattu 26.5.2015. (venäjäksi)
  4. Mamontova, Nina: Vanhan kylän uusi perinne. Carelia, 2002, nro 6, s. 30–31.
  5. a b c Mamontova, Nina: Lyydiläisyys mennyttä Viitanan kylässä. Carelia, 2007, nro 6, s. 58–60.