Viinikääpä
| Viinikääpä | |
|---|---|
 Vanha viininpunainen viinikääpä talvella. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Irpicaceae |
| Suku: | Viinikäävät Meruliopsis |
| Laji: | taxicola |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Meruliopsis taxicola |
|
| Synonyymit | |
|
Gloeoporus taxicola |
|
| Katso myös | |
Viinikääpä (Meruliopsis taxicola) on koko Suomessa harvinaisena esiintyvä kääpälaji. Se viihtyy vanhoissa kangasmetsissä ja sen isäntäpuita ovatkin kuusi ja mänty.[1][2]
Viinikäävän yksivuotinen itiöemä on tavallisesti resupinaattinen. Vain Pohjois-Suomesta on löydetty pileaattisia tai puoliresupinaattisia tyyppejä, joille kasvaa muodoltaan kynsimäisiä, yläpinnaltaan valkoisia ja pillipinnaltaan voimakkaan värisiä lakkeja – juuri pillipinnan väri auttaa erottamaan ne rustokäävästä ja tikankäävästä.
Resupinaattinen itiöemätyyppi voi kasvaa jopa yli metrin pituisena yhtenäisenä alueena puunrungon alapinnalla, kokonaispaksuus sen sijaan on vain 1-2 mm. Itiöemän reuna on valkoinen ja pillipinta lohen- tai terrakotanpunainen eli värikontrasti on selvä. Vanhetessaan pillipinnan väri tummuu purppuraiseksi tai viininpunaiseksi, kuivuessaan punamustaksi. Pillit ovat epäsäännöllisen muotoisia ja kokoisia, 2-4 millimetrillä. Pohjamalto on valkoinen.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 215. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||