Viimeinen horisontti
| Viimeinen horisontti | |
|---|---|
| Event Horizon | |
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | Paul W. S. Anderson |
| Käsikirjoittaja | Philip Eisner |
| Tuottaja |
Lawrence Gordon Lloyd Levin |
| Säveltäjä | Michael Kamen |
| Kuvaaja | Adrian Biddle |
| Pääosat |
Sam Neill Laurence Fishburne |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Paramount Pictures |
| Levittäjä | Paramount Pictures |
| Ensi-ilta | 15. elokuuta 1997 (Yhdysvallat) |
| Kesto | 96 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Viimeinen horisontti (Event Horizon) on vuonna 1997 ensi-iltansa saanut tieteis-kauhuelokuva. Sen ohjasi Paul W. S. Anderson, ja pääosia esittivät Sam Neill ja Laurence Fishburne.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Event Horizon on avaruusalus, joka pystyy kulkemaan valoa nopeammin luomalla mustan aukon. Alus katosi ensimmäisellä koeajollaan ja julistettiin tuhoutuneeksi. Seitsemää vuotta myöhemmin alus ilmestyy yllättäen Neptunuksen kiertoradalle, jolloin aluksen suunnittelija tohtori Weir (Sam Neill) lähetetään pelastusalus Lewis & Clarkin saattamana ottamaan selvää aluksen katoamisesta. Kun joukko saapuu Event Horizonille, he huomaavat, että miehistö on kadonnut ja että aluksen tukijärjestelmät ovat sammuneet.
Jotain outoa on sattunut, mutta alukselta saatu hätäviesti kuulostaa sekamelskalta, jonka seasta ihmisääni lausuu latinaksi ”liberate me” (”pelastakaa minut”).
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sam Neill | … | Tri William Weir |
| Laurence Fishburne | … | Kapteeni Miller |
| Kathleen Quinlan | … | Lääkintäupseeri Peters |
| Joely Richardson | … | Luutnantti Stark |
| Jason Isaacs | … | D.J. |
| Sean Pertwee | … | Smith |
| Richard T. Jones | … | Cooper |
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva lainaa vaikutteita elokuvista The Shining – Hohto, Yö kauhujen talossa, Alien – kahdeksas matkustaja, 2001: Avaruusseikkailu ja Solaris.
Paul Anderson suostui tekemään elokuvan, vaikka jälkituotantoaikataulua oli tiukennettu ennalta määrätyn julkaisupäivämäärän vuoksi. Elokuvasta leikattiin yli puoli tuntia kuvamateriaalia, sillä koeyleisöreaktiot pitkään ja selvästi groteskimpaan versioon olivat erittäin kielteiset.
Elokuva ei ollut suurmenestys, ja kun myös seuraavana vuonna ilmestynyt Soldier oli taloudellinen pettymys, Anderson joutui viettämään hiljaiseloa suurelokuvista.