Vieno Kari
Vieno Ester Friström (ent. Kari, o.s. Lind, 25. kesäkuuta 1899 Helsinki – 7. tammikuuta 1985 Helsinki)[1][2] oli suomalainen uimahyppääjä ja kilpauimari, joka voitti neljä kerroshyppyjen Suomen mestaruutta 1910-luvulla.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingfors Simsällskapia edustanut Kari suoritti uimakandidaatin tutkinnon vuonna 1910 Ursinin uimalaitoksella. Kari osallistui ensimmäisiin kilpailuihinsa Helsingissä heinäkuussa 1912, jolloin hän sijoittui HSS:n juhlakilpailuissa kolmanneksi häviten Tukholman olympialaisten pronssi- ja kultamitalisteille Isabelle Whitelle ja Greta Johanssonille.[1][3] Kari voitti Suomen mestaruuden suorissa kerroshypyissä neljästi peräkkäin 1913–1916. Vuonna 1917 hän sijoittui hopealle Terttu Kainuvaaran jälkeen ja voitti taideuinnin SM-kultaa.[4][5] Vuoden 1918 SM-kisoissa Kari sai hopeaa suorissa hypyissä ja taideuinnissa.
Sisällissodan jälkeen Kari siirtyi työläisseura Helsingin Jyryyn, jonka edustajana hän voitti lukuisia Työväen Urheiluliiton mestaruuksia 1920-luvulla. Hän oli TUL:n mestari kerroshypyissä 1922–1925 ja 1928, taideuinnissa 1920, 1923 ja 1927–1929, 100 metrin vapaauinnissa 1922–1923, 50 metrin vapaauinnissa 1920 ja 1922 sekä 4×50 metrin viestimestari Jyryn joukkueessa 1921 ja 1925.[1]
Kari osallistui vuoden 1925 Frankfurt am Mainin työläisolympialaisiin, joissa hän sijoittui 100 metrin vapaauinnissa neljänneksi ja 200 metrin rintauinnissa seitsemänneksi.[6][7] Vuonna 1928 Kari oli Moskovan spartakiadeissa kerroshyppyjen kolmas.[8] Kari toimi myös opettajan Jyryn uimakoulussa, jossa hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa tuleva spartakiadivoittaja Irma Lumivuokko.[1]
Spartakiadimatkansa johdosta TUL:n sosialidemokraattinen johto erotti Karin liiton jäsenyydestä. 1930-luvun alussa hän siirtyi aluksi Helsingin Työväen Uimareihin, kun viranomaiset lakkauttivat Jyryn kommunistilakien nojalla, ja myöhemmin vuosikymmenen puolivälissä takaisin HSS:iin. Vuonna 1935 Kari voitti vielä kerroshyppyjen mestaruuden Helsingin Uimareitten järjestämissä epävirallissa hallimestaruuskilpailuissa Yrjönkadun uimahallissa, ja jatkoi uraansa piiritasolla 1940-luvulle saakka.[9]
Vieno Karin puoliso oli Lauri Kari, jonka kanssa hän avioitui 1919.[10] Lauri Kari kuoli räjähdysonnettomuudessa 1936[11]. Vieno Kari avioitui Johan Adolf Friströmin kanssa 6.4.1944.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kenellä suomalaisella urheilijalla on eniten Suomen mestaruuksia?. Työväen Urheilulehti, 7.12.1928, nro 48–49, s. 28. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Billion Graves fi.billiongraves.international.
- ↑ Aro, Toivo: Helsingin uimaseuran 25-vuotisjuhla ja kansainväliset uimakilpailut Heinäkuun 19–21 p:inä. Suomen Urheilulehti, 25.7.1912, nro 26, s. 243–245. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Uinti. Suomen uintimestaruuskilpailut. Suomen Urheilulehti, 7.9.1917, nro 49, s. 760. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Peltola, Vesa-Matti: Uintiurheilumestaruuksia, joita lajifanitkaan eivät tunnu kunnolla tietävän 2013. Suomen Urheilutietäjät. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Ensimmäiset työväen olympialaiset. Suomen Sosialidemokraatti, 30.7.1925, nro 17, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Työväen olympialaisten suuri päivä. Suomen Sosialidemokraatti, 4.8.1925, nro 176, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Kempas, Martti ; Kempas, Antti: TUL100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: 1919–1937 1.3.2019. TUL Aviisi. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Halliuintimestaruuskisat sujuivat Pekka Tiilikaisen merkeissä. Helsingin Sanomat, 1.4.1935, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Kihloissa. Helsingin Sanomat, 23.11.1919, nro 318, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Helsingin Sanomat, 4.11.1936.
- ↑ http://www.fristrom.net/genealogy/genealogy/01%2000032.htm