Vergiliuksen hauta
Vergiliuksen hauta on Napolin lähellä sijaitseva antiikin Rooman aikainen kolumbaario eli uurnaholvi, johon runoilija Vergilius on perimätiedon mukaan haudattu. Donatuksen kirjoittaman elämäkerran mukaan Vergilius oli toivonut tulevansa haudatuksi Napoliin, missä hän vietti pitkiä aikoja elämästään. Uurnaholvi on neliön muotoinen huone, jossa on tynnyriholvikatto. Sisäseinissä on paikka kymmenelle uurnalle. 1500-luvun vierailijoiden kuvausten mukaan kammiossa on ollut marmorinen koroke, jolla seisoi yhdeksän pienen marmoripilarin tukema tuhkauurna. Se on nyttemmin kadonnut, ja sen kohtalosta on erilaisia tarinoita.[1] Nykyisin uurnaholvissa on pienehkö ja melko uusi mutta silti huonokuntoinen kolmijalkainen uhrijalusta, jonka tyyppisiä on aikoinaan omistettu Apollolle. 1900-luvun alussa tehtyjen tutkimusten mukaan kammio on ollut ulkopuolelta päällystetty travertiinilla, ja siellä on ollut alkujaan vain neljä uurnan paikkaa.[2]
Vergilius kuoli Brundusiumissa mutta toivoi että hänen ruumiinsa tuotaisiin Napoliin.[1] Nykyisin ei pidetä varmana, että Vergilius on haudattu juuri tänne, mutta ainakin hän asui lähiseudulla ja hauta on samalta ajalta.[3] Samaan puistoon on haudattu 1800-luvun romanttinen runoilija Giacomo Leopardi.[4] Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt varakas runoilija Silius Italicus kunnioitti Vergiliusta suuresti, ja huomatessaan haudan olevan huonossa kunnossa, hän osti sen, kunnosti ja kunnioitti runoilijan muistoa järjestämällä sinne pyhiinvaelluksia.[5] Hautapaikasta tuli suosittu käyntikohde vuosisatojen ajaksi; siellä kävivät niin Francesco Petrarca kuin Giovanni Boccacciokin.[6] Ovensuussa sanotaan kasvaneen alusta asti laakeripuun. Petrarca istutti 1300-luvulla sinne uuden puun, joka kasvoi vielä runoilija Jacopo Sannazaron (1458–1530) käydessä paikalla. Ihailijat repivät puusta oksia, yksi vietiin Fredrik II Suurelle, mutta 1800-luvulla puu kuihtui liian innokkaaseen matkamuistojen keräilyyn.[1]
Hautakammion alapuolella on yksi sisäänkäynti Crypta Neapolitana -nimiseen 700 metriä pitkään tunneliin, joka on osa Augustuksen rakennuttamaa maanalaista verkostoa, joka yhdistää Napolin Pozzuoliin.[6] 1400-luvulla tunnelin sisäänkäynnin pohjaa kaivettiin alemmaksi. Muutostöiden jälkeen kammio on 11 metriä katutason yläpuolella. Nykyisin paikkaa ympäröi puisto, jonka rakennustöiden yhteydessä vanha polku suljettiin, kammiolle rakennettiin portaat ja kasvillisuutta raivattiin.[2]
Hautaa esittävät maalaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet romantiikan ajan taiteilijat maalasivat Vergiliuksen hautaa esittäviä tauluja. Ranskalaisen Jean-François Robertin työ on New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa.[7]
Vergiliuksen hauta on myös englantilaisen taidemaalari Joseph Wrightin töissä toistuva aihe. Wright kävi paikalla vuonna 1774 ja maalasi aiheesta seitsemän taulua vuosina 1778-1785. Useimmissa hautakammio on esitetty yön valaistuksessa. Maalauksissa näkyy, miten kammio on osaksi raunioitunut, ja kasvillisuus on ylikasvanutta.[8] Pimeyden ja epävarmuuden kuvaamisessa on nähty yhteyksiä sekä antiikin Roomaan että maalauksen tekoaikana ajankohtaiseen valistusaikaan.[9]
-
Joseph Wright, Silius Italicus Vergiliuksen haudalla, 1779 -
Joseph Wright, Vergiliuksen hauta, aurinko paistaa pilvien raosta, 1785 -
William Pars, Posillipon luola, 1781
Wright lähetti yhden maalauksista lahjaksi runoilija William Hayleylle, joka vastalahjaksi kirjoitti ylistävän runon Oodi Joseph Wrightlle Detbystä.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tomb of Virgil Old and Sold
- ↑ a b Oggetto Artistico : Virgil's Tomb Parco della Tomba di Virgilio. Circuito informativo regionale della Campania per i Beni Culturali e Paesaggistici. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 3.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Naples - Photos and panoramas Paestum
- ↑ The Tomb of Virgil Around Naples Encyclopedia
- ↑ Silius Italicus, Poet of the Second Punic War Ancient Sites
- ↑ a b The Legend of Virgil’s Bones Men of Carnegie. Bucknell University. Viitattu 3.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Virgil's Tomb, Naples European paintings Metropolitan Museum
- ↑ Virgil’s Tomb (1782) (Arkistoitu – Internet Archive) Exhibition. Revolutionary Players
- ↑ Virgil’s Tomb (1782) Revolutionary Players
- ↑ Attempts toward fame and fortune: Joseph Wright of Derby and late-renaissance Humanism. (Arkistoitu – Internet Archive) The Free LIbrary
