Venäjän federaation kuluttajansuoja- ja hyvinvointivirasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viraston logo.

Venäjän federaation kuluttajansuoja- ja hyvinvointivirasto (ven. Федеральная служба по надзору в сфере защиты прав потребителей и благополучия человека), lyhennettynä Rospotrebnadzor (ven. Роспотребнадзор) on Venäjän valtiollinen kansalaisten kuluttajansuoja-asioista, elintarviketurvallisuudesta sekä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluista vastaava virasto. Se on ollut esillä myös länsimaisissa tiedotusvälineissä esimerkiksi tartuntatautien (kuten HIVin ja koronan)[1][2][3] levinneisyydestä uutisoitaessa ja Venäjän valtionjohdon viraston avulla harjoittaman ulko- ja kauppapoliittisten toimien yhteydessä.[4][5]

Vuonna 2004 perustetussa virastossa työskentelee yhteensä noin 110 000 asiantuntijaa (tilanne vuonna 2020). Virasto siirrettiin vuonna 2012 presidentin antamalla asetuksella terveysministeriön alaisuudesta suoraan valtionjohdon (hallituksen) alaisuuteen. Viraston päätoimipiste sijaitsee Moskovassa, jonka lisäksi sillä on useita satoja muita toimipaikkoja. Virastoon kuuluu esimerkiksi 84 alueellista osastoa hygienia- ja epidemiologiakeskuksineen, sekä lähes 300 tarkastuspistettä raja-asemien, satamien, rautatieasemien ja lentoasemien yhteydessä. Alueellisten toimipisteiden lisäksi virastoon kuuluu 29 tutkimuslaitosta, 12 rutontorjunta-asemaa, ja yli 100 desinfiointijärjestöä.[6]

Rospotrebnadzor-virasto valvoo ulkomailta tapahtuvaa elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuontia Venäjälle ja antaa tähän liittyviä ohjeita, määräyksiä ja lupia.[7] Viraston antamia määräyksiä – vaikkapa useiden ulkomaisen astianpesuaineiden tai makeisten kieltäminen – on käytetty myös kauppapoliittisena välineenä venäläisen tuotannon suosimiseksi Venäjän kuluttajamarkkinoilla maan Ukrainassa käymän sodan ja siihen liittyvien ulkomaisten pakotetoimien aikana.[8][4][5][9]

Vaikka Rospotrebnadzor on ollut esillä tiedotusvälineissä koronapandemian aikana, esimerkiksi Moskovan pormestari Sergei Sobjanin on ukrainalaisen ajatushautomon mukaan myöntänyt huhtikuun 2020 alussa, että "koronatestejä on tehty vain hyvin vähän, eikä kenelläkään ole todellista kuvaa asiasta". Venäjän raportoimien sairastuneiden ihmisten lukumäärää on siksi luonnehdittu jopa propagandaksi.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjällä hurjat hiv-luvut - eniten tartuntoja siperialaiskaupungeissa Iltalehti, iltalehti.fi. 25.7.2017. Viitattu 19.3.2020.
  2. Venäjällä yli 20 000 ihmistä tarkkailussa koronavirusepäilyn vuoksi, kiinalaiset Pietarissa: "Ihmiset kaikkoavat ympäriltämme" MTV:n uutiset, mtvuutiset.fi. 10.2.2020. Viitattu 19.3.2020.
  3. Venäjä ilmoitti uudet korona­luvut: 93 sairastunutta, tartunnoista seitsemän tullut maan sisällä Ilta-Sanomat, is.fi. 16.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  4. a b Venäjä kielsi makeisten tuontia Ukrainasta Turun Sanomat, ts.fi. 5.9.2014. Viitattu 19.3.2020.
  5. a b Venäjä kieltää länsimaisten puhdistusaineiden myynnin – "terveysriski" 25.8.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 19.3.2020.
  6. Arkistoitu kopioO federalnoi službe(О Федеральной службе) rospotrebnadzor.ru. Arkistoitu 5.3.2021. Viitattu 19.3.2020. (venäjäksi)
  7. Venäjä Ruokavirasto, ruokavirasto.fi. Viitattu 19.3.2020.
  8. Russian inspectors have woeful impression of products of Roshen's Ukrainian factories - Onishchenko Interfax, interfax.com.ua. 28.10.2013. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  9. Venäjä haluaa kieltää Fairyn Kaleva, kaleva.fi. 25.8.2015. Viitattu 19.3.2020.
  10. Russian COVID-19 numbers as dangerous propaganda – think tank 3.4.2020. Unian, unian.info. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Federal Service for Surveillance on Consumer Rights Protection and Human Wellbeing