Venetjoki (Rånejoki)
| Venetjoki | |
|---|---|
 Joen virtaamaa Nattavaara by:n lähellä elokuussa 2016 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Norrbotten |
| Maakunnat | Lappi |
| Kunnat | Jällivaara |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Venetjoen valuma-alue |
| Pinta-ala | 424,06 km² [1] |
| Järvisyys | 3 % [2] |
| Pääuoman osuudet | Venetjoki ←Pirttijoki ←(pikkupuro) |
| Yhtyy | Rånejoki [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tjäresjávrre, Purnuvaara |
| Laskupaikka | Rånejoki, Nattavaara |
| [a] | |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 426 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | 316 m mpy. [b] |
| Korkeusero | 110 m |
| Pituus | 38 km |
| Kaltevuus | 2,89 m/km |
| Keskiylivirtaama | 52 m³/s (MHQ) [2] |
| Keskivirtaama | 4,55 m³/s (MQ) [2] |
| Keskialivirtaama | noin 0,3 m³/s [c] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Venetjoki on (ruots. Venetjoki, luulajansaameksi Vanásjåhkå) Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva 38 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se saa alkunsa Tjävresjavrresta ja yhtyy pääuomaansa Nattavaarassa.[1][3][4][d]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki alkaa Purnuvaaran itäpuolella sen juurella sijaitsevasta Tjäresjávrresta. Sen vedenpinnan korkeus on 426 metriä mpy. Järveen laskee kaksi pientä puroa vaaran eri puolilta. Venetjoki virtaa aluksi itään päin ja alitettuaan Malmiradan se kääntyy virtaamaan radansuuntaisena kohti kaakkoa. Matkallaan rata ylittää joen vielä kahdesti. Seitsemän kilometrin päässä Skaittissa siihen yhtyy vasemmalta eli idästä tuleva Suolojoki. Sen jälkeen joki saapuu tasaisemmalle alueelle, jossa siihen yhtyy Kuotojoki ja Nuortikonjoki. Venetjoki mutkittelee pienen järvialueen halki, jonka keskellä sijaitsee Malmiradan pysäkki Nuortikon station. Järvet loppuvat Kilvovaaran kohdalle, jossa siihen yhtyy idästä tuleva suurehko Saimujoki. Joen alajuoksulla on maasto loivaa, sillä se on nyt saapunut Rånejoen jokilaaksoon. Sillä on siellä kaksi joensuuta: itäinen ja läntinen suuhaara. Läntistä haaraa, joka on noin 5 kilometriä pitkä, kutsutaan Pikku Venetjoeksi [5]. Se yhtyy Rånejokeen noin kilometrin ylävirtaan päin.[1]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venetjoen valuma-alueen pinta-ala on 424 neliökilometriä. Se on 10,1 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Venetjoki yhtyy Rånejokeen sen vasemmalta eli koillispuolella ja joki seuraa Rånejokea sen itäpuolella. Tämän vuoksi Venetjoen valuma-alue jää sekä Rånejoen että koillisessa Kalixjoen vesistön (tunnus 4) Ängesånin valuma-alueen ja pohjoisessa Linaälvenin valuma-alueen väliin.[3][1][6]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pääuoma on nimeltään Venetjoki alajuoksun ensimmäisten 36 kilometrin matkalla. Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman seuraamalla sitä haaraa, jonka valuma-alueen pinta-ala on suurin. Siksi Pirttijoki on valittu pääuoman seuraavaksi osuudeksi. Pirttijokea seurataan ylängön järvialueelle, missä kaventunut joki virtaa Vuomajärven (17 ha) läpi ja päättyy sen jälkeen pieneen lampeen. Pääuoman kokonaispituus on näin määriteltynä 48 kilometriä. Uoman korkein kohta sijaitsee 484 metrin korkeudella mpy. Sille kertyy pudotusta 165 metriä, jolloin uman keskimääräinen kaltevuus on 3,4 metriä kilometrille. Venetjoella on rinnakkainen läntinen suuhaara (Pikku Venetjoki), jota pitkin osa vedestä laskee Rånejokeen. Viranomaistiedoissa on itäpuolinen haara valittu pääuomaksi.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (42,7 %), turve (51,5 %), hiekka tai sora (0,6 %), siltti (0,0 %), savi tai multa (0,0 %), kallioalue (0,9 %).[1]
Virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Venetjoen keskivirtaamat kuukausittain yhtymäkohdassa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Venetjoen virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen yhtymäkohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 4,7 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Toisen lähteen mukaan päivittäisten virtaamien keskiarvo eli keskivirtaama on 4,55 m³/s (MQ). Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 31,4 m³/s todettiin toukokuussa 2010 ja pienin 0,3 m³/s vuosittain useana kuukautena. Toisen lähteen mukaan keskiylivirtaama on 52 m³/s [2]. Venetjoki yhtyy Rånejokeen kohdassa, jossa sen keskivirtaama on noin 11,1 m³/s, jolloin sivuhaara tuo siihen 41 % lisää vettä. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Kaavion mukaan kevättulva alkaa jo huhtikuussa, mutta suurimmillaan se on toukokuussa ja se jatkuu vielä hieman kesäkuussakin.[1]
Sivujokia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pääuomalla on joitakin sivu-uomia, joista suurimpia tai merkittävimpiä on lueteltu alla olevassa taulukossa. Mitä pienempi yhtymiskohta on, sitä lähempänä alajuoksua se yhtyy pääuomaan.
| yhtymis- kohta |
nimi | pituus (km) |
virtaama (m³/s) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Nattajoki | 15 | 1,4 | 180 | 1,2 |
| 2 | Saimujoki | ~40 | 1 | ||
| 3 | Kaartijoki | 4 | 1 | ||
| 4 | Nuortikonjoki | 7 | 1 | ||
| 5 | Kuotojoki | 9 | 1 | ||
| 6 | Venetjoen (latvaosa) | 10 | 1 | ||
| 7 | Suolojoki | 2 | 1 | ||
| 8 | Myllyjoki | 3 | 1 |
Venetjoen valuma-alueen järvet ovat pieniä järviä tai lampia. Erityisen paljon järviä esiintyy keskijuoksulla, missä joki halkoo runsasvesistöistä järvialuetta. Valuma-alueen silmämääräisesti suurimmat järvet ovat Nattajoen valuma-alueella sijaitseva Naulajärvi (1,3 km²) ja Saimujoen valuma-alueen Ripakkojärvi (0,9 km²). Myös pieni Ahopäänjärvi kuuluu valuma-alueeseen.
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki on kärsinyt ympäristömyrkyistä.[d]
Joen valuma-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita suojelualueita.[7]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu Internetin Läntverket- karttapalvelun osoitintyökalulla.
- ↑ Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ). Se on arvoltaan todennäköisesti hieman liian suuri.
- ↑ a b Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Venetjoki (vattendrag i Sverige).
- ↑ Sivu-uomien virtaamat on laskettu SMHI:n jakamasta niiden kuukausittaisista keskivirtaamista.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Venetjoki (SE741736-172943) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 14.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Venetjokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ Pikku-Venetjoki (SE741729-172761) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 18.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)