Siirry sisältöön

Venceslaus III

Wikipediasta
Venceslaus III
Venceslaus III:n sinetti

Venceslaus III (tšek. Václav, puol. Wacław, unk. (Cseh) Vencel tai Unkarin hallitsijana myös IV. László; 6. lokakuuta 1289 – 4. elokuuta 1306 Olomouc, Määri, Böömi) oli Unkarin, Böömin ja Puolan kuningas vuosina 1301–1306. Hän oli viimeinen Přemysl-dynastian kuningas Böömissä.[1]

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venceslaus III:n isä oli Böömin kuningas Venceslaus II, kuningas Ottokar II Přemyslin ja Galitsian prinsessan Kunigunda Rostislavnan (1245–1285) poika. Hänen äitinsä, prinsessa Judith von Habsburg (1271–1297), oli keisari Rudolf I Habsburgilaisen ja Gertrude von Hohenbergin (n. 1225–1281) tytär.[2]

Unkarin ja Böömin kuninkaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin viimeisen Árpád-sukuisen kuninkaan Andreas III:n kuoltua tammikuussa 1301 vailla poikaperillistä mahdolliseksi kruununperijäksi nousi myös Venceslaus II, joka polveutui Árpád-suvusta naislinjaa myöten sekä äidin että isän puolelta: hänen äitinsä Kunigundan äiti, Unkarin Anna, oli ollut Unkarin Béla IV:n tytär,[3] hänen isoisänsä Venceslaus I:n äiti Constantia puolestaan Unkarin Béla III:n tytär.[4] Venceslaus II ei kuitenkaan halunnut itse ottaa Unkarin kruunua vaan lähetti Unkariin 12-vuotiaan poikansa, joka sitä paitsi oli kihlattu Andreas III:n tyttären kanssa. Hänet kruunattiin 27. elokuuta 1301 Székesfehérvárissa Unkarin kuninkaaksi, nimellä László (Ladislaus) IV.[5][2]

Nuoren Venceslauksen valtaannousuun vaikutti ennen kaikkea se, että kilpaileva kruununtavoittelija, Napolin Anjou-sukuinen Kaarle Robert, oli paavin suosikki, ja Unkarin ylimykset pelkäsivät kirkon vaikutusvallan Unkarissa kasvavan liikaa. Toisaalta Venceslausta tuki myös Unkarin kirkon mahtimies, Kalocsan arkkipiispa Johannes (János). Oletettavasti Unkarin herrat myös toivoivat oman valtansa vahvistuvan alaikäisen kuninkaan myötä. Nuori hallitsija joutuikin asemansa turvatakseen jakelemaan anteliaasti läänityksiä ja arvonimiä. Siitä huolimatta yhä useammat Unkarin mahtimiehet siirtyivät kruununperimyskiistassa Kaarle Robertin puolelle. Paavi Bonifacius VIII lähetti Unkariin ensin legaattinsa Nicolo Boccasinin taivuttelemaan Venceslauksen kannattajia, ja Kalocsan arkkipiispa Johanneksen kuoltua hänen tilalleen nimitettiin Anjou-sukua tukeva piispa. 31. toukokuuta 1303 paavi antoi bullan, jossa kiisti Venceslauksen oikeuden Unkarin kruunuun ja vapautti tämän kannattajat uskollisuudenvalastaan. Nuori kuningas joutui pyytämään apua isältään, ja isä Venceslaus II saapui 1304 Unkariin armeijoineen ja vei poikansa (sekä Unkarin pyhän kruunun) turvaan Böömiin.[5][2][6]

Kesäkuussa 1305 Venceslaus II kuoli, ja hänen poikansa Venceslaus III nousi Böömin valtaistuimelle luovuttuaan perintöoikeuksistaan Itävaltaan sekä Unkarin kruunusta (jonka hän lokakuussa 1305 luovutti toiselle Unkarin kruununtavoittelijalle Otto Wittelsbachille). Nuorta Venceslausta on kuvattu älykkääksi ja hyvin koulutetuksi mutta hillittömäksi ja juopotteluun taipuvaiseksi nuorukaiseksi. Hän päätti vaatia myös Puolan kruunua ja oli kokoamassa armeijaa tätä varten, kun sai surmansa tuntemattomaksi jääneen tappajan kädestä – tätä on pidetty joko salamurhana tai humalaisten tappeluna – elokuussa 1306. Tähän päättyi lähes nelisatavuotinen Přemysl-hallitsijasuvun valta Böömissä.[1][5]

Kihlaukset ja avioliitto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venceslaus III oli jo lapsena, 12. helmikuuta 1298, kihlattu Unkarin Andreas III:n ja hänen ensimmäisen puolisonsa Fenenna Kujavialaisen tyttären, prinsessa Elisabetin (unk. Erzsébet, 1292–1336/1338) kanssa. Kihlaus purettiin vuonna 1305, kun Venceslaus luopui vaateistaan Unkarin kruunuun. Elisabet meni nunnaksi Sveitsissä sijaitsevaan Tössin luostariin.[5][7]

Venceslaus avioitui 5. lokakuuta 1305 Cieszynin (Teschenin) herttua Mieszko I:n ja tämän nimeltä tuntemattoman puolison tyttären Violan (n. 1291 –1317) kanssa. Alle vuoden kestänyt avioliitto oli lapseton. Myöhemmin leskikuningatar Viola avioitui vuonna 1316 Böömin uuden kuninkaan, Juhana Luxemburgilaisen kamariherran ja sijaishallitsijan Petr I Rosenbergiläisen (Petr I z Rožmberka) kanssa. Tämäkin lyhyt avioliitto jäi lapsettomaksi, Viola kuoli jo 21. syyskuuta 1317, ja hänet haudattiin Rosenbergin suvun hautaholviin Vyšší Brodin luostariin.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Wenceslas III Encyclopedia Britannica
  2. ↑ a b c Wenceslas II. Holy Roman Emperor, Bohemia, Poland Britannica. Viitattu 25.1.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Anna címszó. In A Pallas nagy lexikona. Szerk. Bokor József. Budapest: Arcanum – FolioNET. 1998. ISBN 963 85923 2 X https://mek.oszk.hu/00000/00060/html/005/pc000512.html
  4. ↑ Charles Cawley: Medieval Lands HUNGARY fmg.ac.
  5. ↑ a b c d 1306. augusztus 4. | Vencel magyar király halála Rubicon. Viitattu 14.1.2025. (unkariksi)
  6. ↑ A király, akit háromszor koronáztak Múlt-kor történelmi magazin. 27.8.2010. Viitattu 15.1.2025. (unkariksi)
  7. ↑ Elisabeth von Ungarn - Winterthur Glossar www.winterthur-glossar.ch. Viitattu 14.1.2025.
Edeltäjä:
Andreas III 		Unkarin kuningas
1301–1305 		Seuraaja:
Otto Wittelsbach
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venceslaus_III&oldid=23078500”