Venäjän keskuspankki
| Venäjän keskuspankki | |
|---|---|
| ven. Центральный банк Российской Федерации | |
Pankin pääkonttori |
|
| Päämaja |
|
| Perustettu | 13. heinäkuuta 1990[1] |
| Puheenjohtaja | Elvira Nabiullina |
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
| Varannot | 387 128 miljoonaa dollaria[2] |
| Korko | 16,50 % (lokakuu 2025)[3] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Venäjän keskuspankki (ven. Центральный банк Российской Федерации, Tsentralnij bank Rossijskoi federatsii (’Venäjän federaation keskuspankki’) tai ven. Банк России, Bank Rossii) on Venäjän federaation rahapolitiikasta eli esimerkiksi Venäjän ruplan arvon vakaudesta vastaava valtion laitos.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pankki perustettiin 13. heinäkuuta 1990 Neuvostoliiton valtionpankin Venäjän tasavallan pankki pohjalta. Pankin nimi oli aluksi Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan keskuspankki (Venäjän SFNT:n keskuspankki). Neuvostoliiton hajottua ja Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) perustamisen jälkeen marraskuussa 1991, Venäjän SFNT:n korkein neuvosto julisti, että Venäjän SFNT:n keskuspankki on ainoa pankki, joka vastaa maan valuutan eli ruplan vaihtokurssista, liikkeellelaskusta ja vakaudesta. 20. joulukuuta 1991 Neuvostoliiton valtionpankki lakkautettiin ja sen varannot, vastuut sekä omaisuus siirrettiin Venäjän SFNT:n keskuspankille. Tämä nimettiin Venäjän federaation keskuspankiksi muutamia kuukausia myöhemmin.[1]
Pankin toimintaa ohjaa osaltaan Kansallinen pankkineuvosto, jossa ovat edustettuina valtioneuvosto, keskuspankin pääjohtaja, duuma, presidentinhallinto sekä muutama muu Venäjän valtion keskeisintä talouteen liittyvää tahoa.[4]
Venäjän keskuspankin pääjohtajaksi tuli Elvira Nabiullina kesäkuussa 2013. Presidentti Vladimir Putin nimitti hänet tehtävään maaliskuussa 2013.[5][6][7]
Vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 ja päätettyjen talouspakotteiden yhteydessä Venäjän keskuspankin valuuttavarannot arvioitiin noin 640 miljardiksi dollariksi.[8] G7-maat, Australia ja Euroopan unioni päättivät jäädyttää kaikki niille talletetut ulkomaan valuutoissa olevat varat. Helmikuussa 2024 ne edustivat 260 miljardia dollaria, josta 210 miljardia dollaria oli EU:ssa.[9] EU päätti samana päivänä jäädyttää myös näihin talletuksiin liittyvät voitot.
Luettelo kuvernööreistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Soitti | Nimi | Valtuutus |
|---|---|---|
| 1 | Georgy Matyukhin | (1990 – 1992) |
| 2 | Viktor Gerashchenko | (1992 – 1994) |
| 3 | Tatyana Paramonova | (1994 – 1995) |
| 4 | Alexander Khandruyev | (1995) |
| 5 | Sergei Dubinin | (1995 – 1998) |
| 6 | Viktor Gerashchenko | (1998 – 2002) |
| 7 | Sergey Ignatyev | (2002 – 2013) |
| 8 | Elvira Nabiullina | (2013 – ) |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Bank of Russia Today - The Central Bank of the Russian Federation Venäjän keskuspankki, cbr.ru. Arkistoitu 17.5.2013. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Russia Foreign Exchange Reserves, 1994 – 2025 | CEIC Data www.ceicdata.com. Viitattu 5.9.2025.
- ↑ Bank of Russia cuts the key rate by 50 bp to 16.50% p.a. | Bank of Russia cbr.ru. Viitattu 25.10.2025.
- ↑ National Banking Board Venäjän keskuspankki, cbr.ru. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Nainen ensi kertaa Venäjän keskuspankin ruoriin taloussanomat.fi. Viitattu 9.6.2013.
- ↑ Bank pick’s mixed reviews 18.3.2013. themoscownews.com. Arkistoitu 5.5.2013. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Putin’s top bank nominee urges growth model rethink 4.3.2013. themoscownews.com. Arkistoitu 24.4.2013. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)
- ↑ La banque centrale de Russie intervient sur le marché des changes pour « stabiliser la situation » L'Orient-Le Jour. 25.2.2022. Viitattu 15.9.2025. (ranskaksi)
- ↑ Avoirs russes immobilisés: le Conseil décide de mettre en réserve les recettes exceptionnelles Consilium. Viitattu 15.9.2025. (ranskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän keskuspankki Wikimedia Commonsissa