Veikko Savolainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo sarjakuvantekijästä. Jääkiekkoilija Veikko Savolaisesta on oma artikkelinsa.
Veikko Savolainen Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2011.

Veikko ”Joonas” Savolainen (9. tammikuuta 1929 Kymi24. syyskuuta 2016 Helsinki)[1][2] oli suomalainen pilapiirtäjä ja sarjakuvantekijä, sekä piirtäjä että käsikirjoittaja. Savolainen alkoi piirtää Joonas-sarjakuvaa Helsingin Sanomiin vuonna 1950. Hän käytti aluksi nimimerkkiä VeSa kunnes alkoi signeerata sarjansa nimellä Joonas 1950-luvun lopulla.

Savolainen jätti oppikoulun kesken 17-vuotiaana, vaikka oli luokkansa parhaita oppilaita. Armeijaan mennessä jo neljä lehteä oli julkaissut hänen pilapiirroksiaan ja sarjakuviaan.[3] Vuonna 1945 aloittaneessa Harrastelija-lehdessä (Tekniikan Maailma -lehden edeltäjä) ilmestyi kolme Savolaisen piirtämää, varsin vauhdikasta sarjaa: X-tulevaisuuden keksintö (1947), Maa meren alla (1948) ja Huomio Piippu – täällä Sauhu (1949).[4] Sarjakuvastrippi Heikki ja Esa ilmestyi vuonna 1948 Karjala-lehdessä. Sen jälkeen hän piirsi kymmeniä eri sarjakuvia, joista tunnetuimmat ovat Joonas (Helsingin Sanomat, Seura ja Kotiposti 1950–1972), Unto Uneksija (Pellervo 1966–2010) ja Hirnu. Näistä Unto Uneksija oli Savolaisen lopettaessa sen piirtämisen vuonna 2010 eräs pisimpään ilmestyneistä suomalaisista sarjakuvista[5][6]. Hirnua ja Sirkus Napoleonia julkaistiin ainakin viidessä maassa. Muita tuotteliaan Savolaisen sarjoja olivat Ruutinyrkki, Toope, Virnu, Lepsu, Kaista, Peikkomaailma ja Tallinjengi.[3]

1960-luvulla Savolainen teki kolmisenkymmentä mainoselokuvaa animaatiotekniikalla ja toimi pari vuotta Ilta-Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä.[3] Vuonna 1972 Kustannus Oy Williams värväsi Savolaisen vetämään suomalaista sarjakuvalehteä Sarjista (1972–74), jonka historia jäi kymmenen numeron mittaiseksi kymmenen tuhannen kappaleen levikistä huolimatta.[4] Savolainen teki myös kirjankuvituksia.

Vuonna 1973 Savolainen sai Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon. Vuonna 2014 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali ensimmäisenä sarjakuvataiteilijana.[7]

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lepsu ja Komittari. Pitäjänmäki: Sanoma, 1957.
  • Joonas. Helsinki: Jalava, 1983. ISBN 951-95791-1-7.
  • Joonaksen seikkailut 1. Wanhat sarjat 15. Helsinki: Jalava, 1987. ISBN 951-9201-49-1.
  • Sirkus Napoleon. Helsinki: Jalava, 1985. ISBN 951-9201-01-7.
  • Säihkyvät siivet. Asiantuntija-avustaja: Olli Savolainen. Helsinki: Suomen Ilmailuliitto, 1988.
  • Savua siivissä. Helsinki: Suomen Ilmailuliitto, 1990.
  • Joonas ja hypnoosimurha. Helsinki: Arktinen Banaani, 1997. ISBN 952-9809-13-1.
  • Unto Uneksija. Helsinki: Pellervo, 1999 (lisäpainos 2006). ISBN 952-5276-02-3.
  • Joonas. Sarjakuvaklassikot 1. Helsinki: Arktinen banaani, 2004. ISBN 952-9809-85-9.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokinen, Heikki: Joonas, sarjakuvantekijä. Helsinki: Jalava, 1990. ISBN 951-8954-19-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 2.10.2016 s. C 16
  2. Miska Rantanen: Sarjakuvapiirtäjä Veikko ”Joonas” Savolainen on kuollut Helsingin Sanomat 25.9.2016. Viitattu 25.9.2016.
  3. a b c Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3.
  4. a b Kataisto, Vesa: Joonas täyttää 75 vuotta vuonna 2004 kvaak.fi. 9.1.2004. Viitattu 7.3.2011.
  5. Simola, Kaisa: Sarjakuvan veteraani: Joonas toteutti unelmansa. Kodin Pellervo, 17.6. 2010, nro 6, s. 83. Artikkelin verkkoversio Suomen sarjakuvaseuran sivuilla Viitattu 16.12.2011.
  6. Jokinen, Heikki: Pekka Puupää. Teoksessa: Jokinen, Heikki & Kalervo Pulkkinen (toim.): Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia, s. 87–88. Kemi: Kemin sarjakuvakeskus, 1996. ISBN 952-9686-10-2.
  7. Pro Finlandia Veikko ”Joonas” Savolaiselle 3.12.2014. Suomen Sarjakuvaseura. Viitattu 4.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]