Veera Ollikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veera Ollikainen (ven. Вера Михайловна Оллыкайнен, Vera Mihailovna Ollikainen; 22. joulukuuta 1919 Vuolejärvi10. tammikuuta 2009 Helsinki[1]) oli inkeriläissyntyinen kielentutkija ja sanakirjojen tekijä.

Ollikainen kävi alakoulun Vuolejärvellä ja yläkoulun Hiipinässä. Hän opiskeli venäjää Karjalan pedagogisessa instituutissa vuodesta 1938 ja siirtyi Petroskoin yliopiston suomalais-ugrilaiselle osastolle vuonna 1941.[2]

Toinen maailmansota kesketytti opinnot, ja Ollikainen työskenteli vuoteen 1944 saakka Krasnojarskiin evakuoidulla Onegan traktoritehtaalla. Hän suoritti yliopiston loppuun Syktyvkarissa ja palasi Petroskoihin, jossa hän sai paikan Totuus-lehdestä.[2]

Ollikainen suoritti jatko-opintoja vuodesta 1952 ja puolusti kandidaatinväitöskirjaansa vuonna 1956. Vuosina 1956–1988 hän työskenteli Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalan filiaalin kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa. Ollikainen osallistui vuonna 1963 ilmestyneen venäläis-suomalaisen sanakirjan laatimiseen ja toimitti vuonna 1975 julkaistua Igor Vahrosin ja Antti Scherbakoffin suomalais-venäläistä sanakirjaa. Martti Kuusisen, Ollikaisen ja Julia Syrjäläisen laatima uusi venäläis-suomalainen suursanakirja ilmestyi vuonna 1997. Ollikainen on laatinut myös kotiseutunsa Pohjois-Inkerin murresanakirjan.[2]

Ollikainen muutti vuonna 2007 tyttärensä kanssa Suomeen[1].

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Russko-finski slovar / Venäläis-suomalainen sanakirja. Moskva: Gosudarstvennoje izdatelstvo inostrannyh i natsionalnyh slovarei, 1963. = Venäläis-suomalainen suursanakirja. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1972.
  • Venäjä-suomi-suursanakirja. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1997. = Novyi bolšoi russko-finski slovar / Uusi venäläis-suomalainen suursanakirja. Moskva: Russki jazyk, 1999.
  • Slovar severno-ingermanlandskih govorov finskogo jazyka / Pohjois-Inkerin murresanakirja. Helsinki, Petroskoi: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti, 2003.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Muistot: Veera Ollikainen Helsingin Sanomat. Viitattu 1.7.2021.
  2. a b c Ollikainen Vera Mihailovna Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra. Viitattu 1.7.2021.