Protohistoria
Protohistoria[1] eli varhaishistoria[2] on nimitys kulttuureille ja aikakausille, jotka ovat kirjallisten lähteiden piirissä mutta eivät itse tuota niitä. Protohistoriallista vaihetta edeltää esihistoria, joka tunnetaan pelkästään aineellisten jäännösten kautta. Historian katsotaan alkavan kirjoitustaidon omaksumisesta. Siirtymä ei ole yht’äkkinen vaan tapahtuu vähittäin ja eri alueilla eri tahdissa.[1]
Vaihtoehtoisesti protohistorialla voidaan tarkoittaa siirtymävaihetta esi- ja kirjoitetun historian välillä. Sille tyypillisiä piirteitä ovat ensimmäisten kirjoitusjärjestelmien ja uusien teknologioiden käyttöönotto, monimutkaisten yhteiskunnallis-poliittisten rakenteiden synty sekä kauppareittien laajeneminen.[3] Kirjallisia lähteitä on aikakaudelta jo olemassa, mutta niiden lukumäärä on vähäinen. Lähes kaikkialla maailmassa ensimmäiset kirjalliset lähteet ovat ulkopuolisten tuottamia, ja kotoperäisten tekstien tuottaminen alkaa vähitellen.[2]
Maailmanhistorian ensimmäiset kirjalliset kulttuurit olivat Sumer, Egypti, Indus-kulttuuri ja Kiina, joissa kirjoitustaito kehittyi tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua.[4] Euroopan rautakautisia kulttuureja koskevat protohistorialliset lähteet ovat peräisin viimeisiltä ajanlaskua edeltäneiltä vuosisadoilta.[5] Suomessa varhaishistoria ajoittuu 1100- ja 1200-luvuille.[2] Pohjois-Amerikassa protohistoria alkaa vasta vuodesta 1541, kun ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle.[6] Protohistorian ajoitus voi työntyä kauemmas menneisyyteen tai protohistoriana pidetty ajanjakso voi siirtyä varsinaisen historian piiriin, kun uusia lähteitä ja kirjoitusjärjestelmiä opitaan tulkitsemaan.[7]
Arkeologian ja historiantutkimuksen suhde
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkeologi Timothy Taylor kirjoittaa Euroopan protohistoriaa käsittelevässä artikkelissaan (1994), että ensimmäisen vuosituhannen eaa. ei-kirjallisia kulttuureja koskevista kirjallisista lähteistä tärkein on Herodotoksen historiateos, jonka luotettavuudesta on vaihtelevia käsityksiä. Thukydides kutsui Herodotosta ”valheiden isäksi”, mutta moni nykyajan tutkija on kritiikittä samaistanut heikosti tunnetut arkeologiset kulttuurit antiikin lähteissä mainittuihin kulttuuris-maantieteellisiin kansannimiin.[5] Toisaalla (2010) Taylor kuitenkin kirjoittaa olevansa sikäli poikkeuksellinen tutkija, että hän luottaa antiikin kirjoittajien ”kirjoittaneen sen, minkä tiesivät”.[8]
»Historiankirjoitusta esiintyi – – eräissä muttei kaikissa yhteiskunnissa, joten ajanjaksoa on esihistoriallisen sijaan kutsuttu ”protohistorialliseksi”. Menneisyyden ymmärtäminen arkeologian kautta on tietysti luonteeltaan varsin erilaista kuin historiallisista teksteistä saatu ymmärrys. Kahdenlaisten todistajanlausuntojen olemassaolo on sekä siunaus että haaste.»
(Timothy Taylor, The Oxford Illustrated Prehistory of Europe, s. 373–374.)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b esihistoria, esihistoriallinen aika Tieteen termipankki. 26.4.2022. Viitattu 20.7.2025.
- ↑ a b c Haggrén, Georg; Halinen, Petri; Lavento, Mika; Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle, s. 369. Helsinki: Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-363-4
- ↑ Protohistoric Archaeology Great Archaeology. History of Archaeology. 2005–2022. Viitattu 22.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Robinson, Andrew: ”Writing Systems”. Teoksessa The Oxford Companion to the Book. (Sähkökirja.) Oxford: The Oxford University Press, 2010. ISBN 9780199570140 (englanniksi)
- ↑ a b Taylor, Timothy: Thracians, Scythians, and Dacians, 800 BC–AD 300. Teoksessa The Oxford Illustrated Prehistory of Europe, s. 373–410. (Toim. Barry W. Cunliffe) Oxford: Oxford University Press, 1994. ISBN 9780198143857 Internet Archive Viitattu 22.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Fagan, Brian M.: Ancient North America. The Archaeology of a Continent, s. 116. (Fourth edition.) New York: Thames & Hudson, 2005. ISBN 978-0-500-28532-9 Internet Archive Viitattu 22.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Nayeem, Muhammed Abdul: Prehistory and Protohistory of the Arabian Peninsula, s. 14. Hyderabad, India: Hyderabad Publishers, 1990. ISBN 81-85492-00-X Internet Archive Viitattu 22.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Taylor, Timothy: Believing the ancients: Quantitative and qualitative dimensions of slavery and the slave trade in later prehistoric Eurasia. World Archaeology, 2001, 33. vsk, nro 1, s. 27–43. Taylor & Francis Online. Viitattu 22.9.2025. (englanniksi)