Varevaaran tuulivoimapuisto
| Varevaaran tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Tervola |
| Koordinaatit | |
| Valmistunut | 2013 [1] |
| Kustannus | 50 miljoonaa € [2] |
| Rakennuttaja | Tuuliwatti Oy [3][4] |
| Omistaja | Tervola Varevaara Tuuli Ky [1] |
| Operaattori | Carelin Oy [1] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Korkeus | 50–70 m [5] |
| Pinta-ala | 8,7 km² [6] |
| Tuulivoimalat | 10 × Vestas V112 (3 MW) [3][4][7] |
| Kapasiteetti | 30 MW [3][4] |
| Vuosituotanto | 89 GWh [8][a] |
 Varevaaran tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Varevaaran tuulivoimapuisto on Lapissa Tervolan Louen länsipuolella kohoavalla Varevaaralla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 10 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 30 megawattia ja vuosituotanto on noin 89 gigawattituntia [8][a]. Tuulivoimapuiston on rakentanut Tuuliwatti, sen omistaa Tervola Varevaara Tuuli Ky, joka on Exilion Tuuli Ky:n tytäryhtiö, ja operoi Carelin Oy.[5][1][3][4]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varevaara on matala kivikkoinen vuori, joka kohoaa sen alapuolella virtaavan Kemijoen vedenpinnasta 40–50 metriä ylemmäksi. Matkaa Tervolan kirkonkylälle on noin kuusi kilometriä. Varevaaralle on sijoitettu 10 tuulivoimalaa vuoren eri huipuille. Tuulipuiston pituus on 3,3 kilometriä, leveys 2,3 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 4,2 neliökilometriä. Osayleiskaavassa voimala-alueen pinta-ala on 8,7 neliökilometriä.[6] Voimalat sijaitsevat 50–70 metrin korkeudella mpy. Tuulipuistosta on kolme tieyhteyttä Kemijoen jokilaaksossa kulkevalle valtatielle 4, joka kulkee Louen kylän halki.[5]
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V112-3.0MW-mallia, jonka napakorkeus on 140 metriä [9], tuuliturbiinin halkaisija 112 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[7][7][3][4]
Tuotettu sähkö kerätään maakaapeleilla tuulipuiston sisällä sijaitsevalle sähköasemalle, jossa sisäverkon jännite nostetaan siirtolinjalle sopivaksi jännitteeksi. Siirtolinja kulkee 25 kilometriä koillisessa sijaitsevalle Petäjäskosken vesivoimalaitokselle, jossa se liitetään kantaverkkoon.[5]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuuliwatti Oy suunnitteli Varevaaralle 10 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti olisi 2,5–3 megawattia. Yhtiö jätti Lapin ELY-keskukselle marraskuussa 2009 harkintapyynnön YVA-menettelyn soveltamiseksi tuulivoimapuiston rakentamisessa. ELY-keskus totesi joulukuussa, ettei hankkeella ollut sellaisia vaikutuksia ympäristöön, että siihen olisi pitänyt soveltaa YVA-menettelyä. Hanke vaati kuitenkin Kemijokilaakson osayleiskaavaan muutoksia ja laajennuksen Varevaaran osalta. Varevaaran vuorialue on asumatonta aluetta ja lähin asutus sijaitsee 800 metrin päässä tuulivoimalaoista. Tuulipuiston alueella on kunnan vedenottamo ja alueen läpi kulkee 400 kilovoltin ja 220 kilovoltin sähkölinjat.[6] Tuulivoimapuiston osayleiskaava hyväksyttiin kunnan elimissä ilman niistä tehtyä valitusta. Tämä nopeutti tuulivoimapuiston valmistumista suuresti.[2]
Tuulivoimaloiden osat laivattiin yhdessä Olhavan tuulivoimapuiston osien kanssa Ajokseen Kemin satamaan. Sieltä ne nostettiin rekka-autojen kyytiin ja kuljetettiin Tervolaan valtatietä pitkin. Torni, joka on 140 metriä korkea, koottiin seitsemästä osasta. Ne nostettiin korkealla nosturilla yksitellen toistensa päälle. Kukin tornin osa painaa 70 tonnia. Tornin päälle nostettava konehuone eli naselli painaa 130 tonnia.[9] Voimalat käynnistettiin sähköntuotantoon helmikuussa 2013.[10] Tuuliwatin tuulivoimapuiston vihkijäiset järjestettiin huhtikuussa 2013, sillä kova tuuli ja pakkanen viivästytti tuulivoimapuiston rakentamista ja käyttöönottoa. Tuulivoimaloille annettiin tervolalaisten äskettäin syntyneiden vauvojen nimiä, jotka ovat Onni, Veeti, Mauno, Joonatan, Veera, Anton, Väinö, Mikael, Lilli ja Topi. Tilaisuudessa huomioitiin, että Varevaaralla toimii Suomen ensimmäinen sisämaahan rakennettu tuulivoimapuisto. Sen hinnaksi ilmoitettiin 50 miljoonaa euroa.[2]
Uutisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulipuiston oman sähköaseman muuntajaan tuli vika helmi-maaliskuussa 2023, joka esti sähkönsiirron kantaverkkoon. Vian korjaaminen kesti pari kuukautta.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Exilionin tuulipuistojen teknisen hallinnoinnin yhteistyökumppaneihin muutoksia exilion.fi. 27.04.2023. Helsinki: Exilion Tuuli Ky. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ a b c Heikinmatti, Antti & Valta, Laura: Tuulimyllyt viuhuvat vihdoin vaaran laella yle.fi. 10.4.2013. Helsinki: YLE. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ a b c d e Varevaara 1-2-3-4-5-6-8-9 www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Varevaara 7-10 www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Varevaaran tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ a b c Varevaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava ja osayleiskaavanmuutos (PDF) (s. 4, 8–9, 25) tervola.fi. 20.9.2011. Tervolan kunta/FCG Finnish Consulting Group. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ a b c Vestas V112/3000 www.thewindpower.net. 24.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Uutta tuulivoimaa Suomessa (PDF) (dia 5) st1.fi. 2017-. Tuuliwatti Oy / St1. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ a b Vaara, Kyösti: Tuulivoimalakuljetukset alkoivat yle.fi. 26.9.2012. Helsinki: YLE. Viitattu 17.1.2024.
- ↑ Wind energy statistics in Finland (PDF) vuosiraportti 2013. 2014. Helsinki: Teknologian tutkimuskeskus VTT. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Tiihonen, Jarno: Tuulivoimalat eivät ole pyörineet kahteen kuukauteen Tervolan Varevaarassa – erikoiskomponenteilla on pitkä toimitusaika yle.fi. 21.4.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 21.1.2024.