Valmis lentoon
| Valmis lentoon | |
|---|---|
| Klart fly | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Leif Hamre |
| Kieli | norja |
| Genre | nuortenkirjallisuus |
| Suomennos | |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1961 |
| Ulkoasu | kovakantinen |
| Sivumäärä | 134 |
| ISBN | ei käytössä 1961 |
| Sarja: Nuorten toivekirjasto | |
| Edeltävä | Hyppää, Petter! |
| Seuraava | Pakkolasku Länsijäätikölle |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Valmis lentoon on norjalainen Leif Hamren kirjoittama lentäjäkirja, joka on julkaistu Suomessa WSOY:n Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961. Kirjoittaja on norjalainen lentäjäeverstiluutnantti.
Kirja on itsenäinen jatko saman tekijän aiemmille lentoaiheisille nuortenkirjoille Lentokone kadoksissa (Otter Tre To Kallar!, 1959) ja Hyppää, Petter! (Blå 2 - hopp ut!, 1960). Päähenkilöt kaikissa kirjoissa ovat pitkälti samoja. Tosin he ovat kaikki edenneet urallaan: luutnantista on tullut kapteeni, vänrikeistä luutnantteja ja kersantista vänrikki.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarina tapahtuu Norjan ilmavoimien tukikohdassa Gardermoenissa. Henkilöt ovat nuoria norjalaisia Nato-hävittäjälentäjiä, jotka odottavat vanhoja F-84 Thunderjetejä korvaavaa uutta ääntä nopeampaa hävittäjää. Koneen tyyppiä ei mainita, mutta kuvauksen perusteella kysymyksessä saattaisi olla Thunderjetistä edelleen kehitetty RF-84F Thunderflash, jota Norjan ilmavoimat hankki tuolloin.
Heitä on näiden tarinoiden muotin mukaisesti monenlaisia: isoja, pieniä, hyväntuulisia, nopeasti kimpaantuvia, velttoja ja vastuuntuntoinen lentueenpäällikkö. Näiden lisäksi on vanha, erikoinen (se, että hän kuuntelee laajasta levykokoelmastaan Mozartia, on selvä viesti kirjaa lukeville pojille), yksinäinen, kirjan lopussa lentopelkoiseksi paljastunut teknikkokapteeni Robertsen, joka ei tietenkään usko laskelmiin vaan kokemukseen, jota hänellä on potkurikoneista paljon ja suihkukoneistakin melkoisesti. Laivueenkomentaja toteaakin että Robertsen on ajanut eri lentokoneita kentällä enemmän kuin muut lentäjät yhteensäkään ilmassa.
Kirjan Norja on kelpo Nato-maa. Se on 1950-luvulla kirjoitetussa kirjassa ollut myös kansallista linimenttiä toisen maailmansodan tapahtumille Norjassa. Koska kirja on 1950-luvun kansallinen versio poikain ilmailukirja-tuotteesta, siinä on esillä äänimuuri eli yliäänilentäminenkin. Ensimmäinen ohjaaja joutui tekemään heittoistuinhypyn koneen vian vuoksi kuin rangaistuksena siitä, että lensi syöksyssä yliääninopeutta. Toinenkin kone putoaa ja sen ohjaaja pelastetaan vuoristosta helikopterilla. Tässä kohdassa esiintyy ainoan kerran koko kirjassa edellisten saman tekijän kirjojen oleellinen sivuhahmo, jättimäinen ja omaleimainen helikopterilentäjä Svein Rogne, hänkin jo kapteenina. Tutkimuslautakunta ei löydä syytä. Tässä vaiheena avuksi tulee silmälasipäinen nuori insinööriupseeri, joka hänkään ei keksi oikeaa vauriomoodia. Jäänmuodostusta epäillään.
Robertsen yrittää hiihtää yksin koneen hylyn luo mutta jää lumivyöryyn ja pelastuu vain hyvän onnen kautta. Robertsen pitää itseään jotenkin syyllisenä onnettomuuksiin ja luulee muidenkin epäilevän häntä. Hän tutkii uuden koneen siiven itse. Kolmaskin perusteellisesti tarkastettu kone, numero HI-G, syöksyy mereen siivenjuuritulipalon vuoksi. Ohjaaja pelastuu. Vanha teknikko ja nuori lentueenpäällikkö ratkaisevat lopulta pulman – kabiinin lämmitysilman sisäänotto aikaansaa siiven tulipalon: putken ulkoaukko jäätyy umpeen ja kun imupumppu käynnistetään putki menee lyttyyn tyhjiöstä ruhjoen levitessään polttoaineputken jolloin lentopetrolia valuu kuumalle moottorin pinnalle ja palo on valmis. Koelento kaksipaikkaisella koneella johtaa tulipaloon ja pakkolaskuun maasta ohjattuna laskuna. Koneen ongelma ratkaistiin pienellä muutoksella.