Republic F-84 Thunderjet

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta F-84 Thunderjet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Republic F-84 Thunderjet
Republic F-84E-15-RE Thunderjet
Republic F-84E-15-RE Thunderjet
Tyyppi hävittäjä
Valmistaja Republic Aviation
Suunnittelija Alexander Kartveli
Ensilento 28. helmikuuta 1946
Valmistus lopetettu 1953
F-84G Thunderjet

Republic F-84 Thunderjet oli Yhdysvaltain ilmavoimien ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeen käyttöön otettu hävittäjä. Sen ensilento oli 28. helmikuuta 1946. Sarjatuotanto alkoi kesäkuussa 1947, ja sen päättyessä vuonna 1953 oli valmistunut 4 450 suorasiipistä mallia. Vuodesta 1954 alkaen valmistettu nuolisiivillä varustettu malli sai nimen ja merkinnän F-84F Thunderstreak.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Republic Aviation-yhtiön pääsuunnittelija Alexander Kartveli alkoi vuonna 1944 suunnitella P-47 Thunderboltille suihkumoottorilla varustettua seuraajaa. Yritykset muuntaa P-47 suihkuhävittäjäksi osoittautuivat mahdottomiksi, joten Kartveli suunnitteluryhmineen kehitti kokonaan uuden virtaviivaisen koneen, jonka rungon täytti suihkumoottori. Tämän vuoksi polttoainesäiliöt sijoitettiin suhteellisen paksuihin, suoriin siipiin.

Marraskuussa 1944 USAAF tilasi kolme prototyyppiä, jotka saivat tunnuksen XP-84. Jo ennen koneen ensilentoa USAAF tilasi 25 konetta palvelustesteihin tunnuksella YP-84 ja edelleen 75 kappaletta P-84A tuotantomallia. Myöhemmin tilaus muutettiin sisältämään 15 YP-84:ää ja 85 P-84A:ta.

Ensimmäinen prototyyppi XP-84 siirrettiin Murocin lentotukikohtaan, missä se lensi ensilentonsa 28. helmikuuta 1946. Pian toimitettiin myös toinen prototyyppikone, molemmissa oli General Electric (myöhemmin Allison) J35-GE-7 moottori, jolla oli 16.66 kN työntövoima. XP-84 teki 7. syyskuuta 1946 uuden kansallisen nopeusennätyksen 977,6 km/h, mikä oli hiukan hitaampi kuin Gloster Meteorin 985,7 km/h maailmanennätys. Viisitoista YP-84:ää toimitettiin Patterson Fieldin lentotukikohtaan palvelustesteihin, niissä oli paranneltu J35-A-13-moottori ja kuusi nokkaan asennettua .50 (12,7 mm) Browning M3 -konekivääriä. USAAFin vaatimusten täyttämiseksi niissä oli siivenkärkiin kiinnitetyt 870 litran lisäpolttoainetankit, joiden vaikutus lento-ominaisuuksiin osoittautui myöhemmin ongelmaksi.

Näitten muutosten, aiempia voimakkaamman J35-A-15-moottorin ja heittoistuimen lisäämisen jälkeen konetta alettiin valmistaa mallinimellä P-84B, joka USAAFin muututtua USAFiksi vuonna 1947 muutettiin F-84:ksi.

Yhdysvaltain ilmavoimien lisäksi koneita saivat käyttöönsä Mutual Security -ohjelmaan osallistuneet maat. Palvelusaikanaan F-84:stä tuli ensimmäinen yksipaikkainen Yhdysvaltain ilmavoimien suihkuhävittäjä, joka pystyi kuljettamaan taktisia ydinaseita.

Kone sai suurinta julkisuutta Korean sodan aikana, jolloin sitä käytettiin pääasiassa matalahyökkäyksiin huollon ja maakuljetusten kimppuun. F-84:t hyökkäsivät lähes päivittäin rautateiden, siltojen, huoltopaikkojen ja joukkokeskittymien kimppuun pommein, raketein ja napalmilla.

Pudotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä-Missä-Milloin 1954, sivu 29

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]