Valkojuovaluikertaja
| Valkojuovaluikertaja | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Blenniiformes |
| Heimo: | Luikertajat Tripterygiidae |
| Suku: | Helcogramma |
| Laji: | striatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Helcogramma striatum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Valkojuovaluikertaja (Helcogramma striatum) on luikertajiin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan indopasifiselta merialueelta. Toisinaan sitä pidetään myös akvaarioissa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkojuovaluikertaja kasvaa useimmiten noin 3–4 cm pitkäksi. Lajin ruumis on pohjaväriltään punainen ja siinä on kolme ohutta valkoista tai keltaista poikkijuovaa. Päässä ja kyljissä on UV-valossa punaisena fluoresoivaa pigmenttiä. Valkojuovaluikertajalla on kolme selkäevää.[2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkojuovaluikertajan levinneisyysalue ulottuu Intiasta Japaniin, Australian pohjoisosiin ja Salomonsaarille. Lajin elinympäristöä ovat koralliriutat alle 30 metrin syvyydessä. Se elää pieninä parvina koralli- ja sienieläinten seassa. Valkojuovaluikertajan ravintoa on plankton. Kala kutee leviin.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Fricke, R.: Helcogramma striatum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Helcogramma striata (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Gerald R Allen: Field Guide to Marine Fishes of Tropical Australia, s. 212. Western Australian Museum, 2013. ISBN 9781920843892. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.4.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Melissa G. Meadows, Nils Anthes, Sandra Dangelmayer, Magdy A. Alwany, Tobias Gerlach, Gregor Schulte, Dennis Sprenger, Jennifer Theobald & Nico K. Michiels: Red fluorescence increases with depth in reef fishes, supporting a visual function, not UV protection. Proceedings of the Royal Society B, 2014, 281. vsk, nro 1790. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]