Valentin Soine

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Valentin Soine (sukunimi vuoteen 1909 Englund; 26. kesäkuuta 1902 Helsinki24. marraskuuta 1996 Helsinki[1]) oli suomalainen hallitusneuvos ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja.

Soineen vanhemmat olivat kauppias Kaarlo Ilmari Soine ja Hilma Josefina Joki. Hän pääsi ylioppilaaksi 1922 ja opiskeli Helsingin yliopistossa suorittaen yleisen oikeustutkinnon 1930. Soine sai varatuomarin arvon 1933. Hän oli opiskeluaikanaan 1920-luvulla Helsingin poliisilaitoksen palveluksessa rahoittaakseen opintojaan.

Soine toimi Heinäveden piirin nimismiehenä vuodesta 1931, jolloin hän muun muassa tutki Lapuan liikkeen murhaaman sosialidemokraatin Onni Happosen tapausta. Myöhemmin hän oli Mikkelin läänin poliisitarkastajana vuodesta 1935, liikkuvan poliisin komentajana vuodesta 1944 ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana ja oikeusministeriön hallitusneuvoksena 1946–1969. Soineen johtajakaudella otettiin käyttöön työsiirtolajärjestelmä, aloitettiin vankeinhoidon työntekijöiden koulutus sekä lisättiin ehdollisten vankeusrangaistusten käyttöä.

Soine oli Suomen valtion edustajana kansainvälisissä rikosoikeus- ja vankeinhoitokomissiossa 1946–1951, kansainvälisessä rikosoikeus- ja vankeinhoitosäätiössä vuodesta 1951 sekä YK:n rikollisuuden vastustamista ja vankeinhoitoa käsittelevässä Euroopan alueen neuvotteluryhmässä vuodesta 1951 alkaen.

Soine oli naimisissa vuodesta 1929 Toini-Tellervo Kotirannan kanssa. [2][3][4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Poliisina ja vankeinhoitajana, nähtyä ja koettua viiden vuosikymmenen varrelta. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 2009

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]