Väinö Stadigh
Väinö Erik Elias Stadigh (17. helmikuuta 1876 Turku – 14. syyskuuta 1944 Parainen) oli suomalainen filosofian tohtori ja lyseon lehtori ja rehtori.[1]
Stadighin vanhemmat olivat Turun hovioikeuden varapresidentti Johan Erik Stadigh ja Emilia Henriette Wichmann. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1902.[1]
Stadigh oli Viipurin ruotsalaisen lyseon matematiikan, fysiikan ja kemian vanhempana lehtorina vuodesta 1915 alkaen ja toimi myös koulun rehtorina. [1]
Väinö Stadigh oli naimisissa 1909–1942 Valborg Krookin (k. 1942) kanssa.[1] Hänet on haudattu Turun hautausmaalle. [2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimellä V. E. E. Stadigh:
- Ein ueber Funktionen, die algebraische Differentialgleichungen befriedigen, und ueber die Eigenschaft der Funktion s keiner solchen Gleichung zu genügen, väitöskirja. Helsingfors 1902
Nimellä V. Stadigh:
- Algebrallisten lausekkeiden piirtämisen mahdollisuudesta sekä kuution kahdistamisen ja kulman kolmio-jaon mahdottomuudesta teoksessa Hämeenlinnan lyseo. Kertomus lukuvuodesta 1905-1906. Hämeenlinna 1906
- Alkeisgeometristen piirtämistehtävien suorittamisesta yksinomaan harpilla teoksessa Tampereen klassillinen lyseo. Kertomus lukuvuodesta 1913-1914. Tampere 1914
- Alkeisgeometristen piirtämistehtävien suorittamisesta yksinomaan viivottimella teoksessa Tampereen klassillinen lyseo. Kertomus lukuvuodesta 1914-1915. Tampere 1915
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Severin Johansson : Laskennon oppikirja ; suomensi V. Stadigh. Söderström, Helsinki 1917
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
