Urmas Sisask

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Urmas Sisask (s. 9. syyskuuta 1960, Rapla) on virolainen säveltäjä, muusikko ja tähtitieteen harrastaja.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urmas Sisask aloitti pianonsoiton opinnot vuonna 1969. Hän opiskeli vuoteen 1985 asti säveltämistä René Eesperen johdolla Viron musiikkiakatemiassa Tallinnassa. Hän keskittyi erityisesti gregoriaaniseen kirkkolauluun ja barokkimusiikkiin. Nykyään hän on yksi Viron tunnetuimmista elossa olevista säveltäjistä. Hän muutti vuonna 2012 Laitilaan.[1] Nykyisin hän asuu Turussa. Virolainen laulaja ja poliitikko Siiri Sisask (s. 1968) on hänen pikkusiskonsa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisaskin tyyliä kuvaillaan eklektiseksi. Suurin osa hänen inspiraatiostaan kumpuaa astronomiasta. Säveltäessään hän käyttää usein itse kehittämäänsä sävelasteikkoa, jota hän kutsuu kosmiseksi harmoniaksi. Hänen ateljeensa sijaitsee vuonna 1994 kunnostetussa musiikkitähtitornissa Jänedan linnassa.

Sisask on arvostettu kuoronjohtaja, ja suurin osa hänen töistään on sekakuorosävellyksiä. Tunnetuimpia niistä on Gloria Patri, 24 hymnin sarja sekakuorolle. Kuoroteosten lisäksi Sisask säveltää muun muassa orkesterille, pianolle ja klarinetille. Huomattava osa katolisen Sisaskin teoksista on hengellistä musiikkia. Uusi kotimaa on innoittanut säveltäjää esimerkiksi naiskuorosarjaan "Laulame Soome linnadest". Viime vuosina Sisaskin teoksia on kantaesitetty Suomen ja Viron lisäksi Saksassa ja Japanissa.

Tähtitieteen harrastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urmas Sisask on myös tähtitieteen harrastaja. Hän järjestää vuosittain elokuun puolivälissä järjestettäville Viron tähtipäiville aina konsertin. Esimerkiksi 15.8.2009 päivillä oli Urmas Sisaskin tähtikonsertti, jota esitti Virumaan 20-henkinen kamariorkesteri. He esittivät Sisaskin viulukonserton "Perseiidid" sekä tallinnalaisen tähtitieteilijän Peep Kalvin muistolle sävelletyn teoksen "RX Cassiopeiae".

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tähtitaivas (viroksi "Tähistaeva tsükkel") (1980-1987)
  • Gloria Patri, 24 hymns for mixed choir (1988)
  • Seulaset ("Plejaadid") (1989)
  • Miserere mei, Deus, for male choir (1989)
  • Domine, exaudi orationem meam (1989)
  • Linnunrata ("Linnutee galaktika") (1990)
  • Andromeda ("Andromeda galaktika") (1991)
  • Jouluoratorio ("Jõuluoratoorium") (1992)
  • Yleiset luomissanat, op. 51 (1994)
  • Magnificat
  • Messu no. 1
  • Symbioottinen sinfonia ("Sümbiootiline Sümfoonia")
  • Komeetta Hyakutake
  • Ave Sol
  • Messu no. 4 op. 46: Joulumessu ("Jõulumissa")
  • Pohjantähti, sinfonia kahdelle pianolle ja orkesterille ("Pohjanael")
  • Veni Sancte Spiritus
  • Benedictio
  • Eivere tähed (Eiveren tähdet): 6-osainen sarja pianolle, vasemmalle kädelle (kantaesitykset 2012 Virossa[2], Suomessa ja Japanissa: Izumi Tateno)
  • Elu Plejaadide taga (Elämää Seulasten takana): sekakuoro, bajan-harmonikka, solistit, nokkahuilukvartetti, lyömäsoittimet (kantaesitys Virossa 2013: Orthodox Singers)
  • Kvasarid (Kvasaarit): piano ja sinfoniaorkesteri (kantaesitys Tokiossa 2015: Izumi Tateno ja Tokion sinfoniaorkesteri)
  • Laulame Soome linnadest (Laulamme Suomen kaupungeista): kuorosarja naiskuorolle ja solisteille (Nro 1 Turku: kantaesitys Turun Työväenopistossa 2015: Urmas Sisaskin kuoro)
  • Floret Silva Nobilis: sekakuoro, sinfoniaorkesteri (kantaesitys Saksan Ettlingenissä 2016)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]