Universumi tyhjyydestä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Universumi tyhjyydestä: Miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijaan
A Universe from Nothing: Why There Is Something Rather than Nothing
Alkuperäisteos
Kirjailija Lawrence M. Krauss
Kieli englanti
Genre fysiikka, kosmologia
Kustantaja Free Press
Julkaistu 2012
ISBN 978-1-4516-2445-8
Suomennos
Suomentaja Veli-Pekka Ketola
Kustantaja Basam Books
Julkaistu 2013
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 254
ISBN 978-952-260-175-9
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Universumi tyhjyydestä: Miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijaan on fyysikko Lawrence M. Kraussin vuonna 2012 julkaistu kirja. Kirja käsittelee nykyaikaista kosmologiaa ja sen vaikutuksia Jumalan olemassaoloon. Kraussin ajatukset tiivistyvät lainaukseen ”Unohda Jeesus. Tähdet kuolivat, jotta sinä voisit syntyä”.

Krauss käsittelee kirjassaan ihmisiä askarruttavia suuria kysymyksiä. Hän haastaa sekä jumalien että kaiken uskonnollisen olemassaolon. Kirja käsittelee maailmankaikkeuden kehitystä huumorilla ja kirjailla selityksillä höystettynä.

Krauss on Arizonan yliopiston professori, ja hän on tutkinut erityisesti kaikkeuden alkua ja loppua: miksi on olemassa jotain tyhjyyden sijaan?

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja päättyy Richard Dawkinsin jälkipuheeseen, jossa hän vertaa kirjan vaikutusta Darwinin Lajien synty -kirjan vaikutukseen. Krauss pitää vertausta ”suurellisena”.[1] Christopher Hitchens lupasi kirjoittaa kirjan esipuheen ennen kuolemaansa, mutta oli liian sairas toteuttaakseen lupauksensa.[2] Kirjan kirjoitusta varten Krauss lisäsi ja laajensi materiaalia luennosta, jonka hän piti Richard Dawkins Foundationille tasaisen, laajenevan universumin kosmologisista merkityksestä vuonna 2009 Atheist Alliance Internationalin konferenssissa.[2][3] Kirja oli The New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla tammikuussa 2012.[4]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysikko ja tieteenfilosofi David Albert kirjoitti arvostelun The New York Timesiin sanoen kirjan epäonnistuneen avaamaan otsikonsa sisällön. Arvostelun mukaan Krauss ei selittänyt tarpeeksi selvästi, että tyhjyys tarkoittaa kvanttityhjyyttä eikä ”filosofin tai teologin ideaa 'tyhjyydestä'”.[5] Fyysikko Sean M. Carroll kommentoi kirjan synnyttämää keskustelua kysyen ”Auttavatko modernin fysiikan ja kosmologian kehitys meitä ymmärtämään perustavanlaatuisia kysymyksiä: miksi universumi on olemassa, miksi ”fysiikan lait” ovat olemassassa, miksi fysiikan lait näyttävät tottelevan kvanttimekaniikkaa, miksi on tiettyjä funktioita kuten aaltofunktio ja Hamiltonin operaattori? Yhdellä sanalla sanoen: ei. En näe mahdollisuutta, että ne voisivat auttaa ymmärtämään perustavanlaatuisia kysymyksiä.”[6] Fyysikko George F. R. Ellis vastasi kysyttäessä mikäli Krauss on ratkaissut mysteerin miksi on jotain tyhjyyden sijaan: ”käsitys, että koko todellisuus voidaan täydellisesti ymmärtää fysiikan kaavojen avulla on fantasiaa. . . Krauss ei käsittele miksi fysiikan lait ovat olemassa, miksi ne ovat muotoutuneet niin kuin ovat, millaisina ne esiintyivät ennen universumin syntyä (johon hänen täytyy uskoa jos hän uskoo, että fysiikan lait loivat universumin).” [7] Matemaattinen fyysikko I. S. Kohli analysoi Kraussin kirjan tieteellisiä argumentteja ja tuli johtopäätökseen, että ”monet väitteet eivät kestä modernia suhteellisuusteoreettista eikä kvanttikenttäteoreettista tarkastelua kaarevassa aika-avaruudessa”.[8]

Samantha Nelson antoi kirjalle arvosanan 'B' ja kommentoi, että kirja ”kuuluu vakaasti uusateistiseen leiriin. Se on kosmologin versio Dawkinsin kirjasta Sokea kelloseppä”, mutta huomautti, että ”kirjassa käsitteltävät teemat ovat niin monimutkaisia ja vielä monien huippufyysikkojen ja -kosmologien ymmärtämättömissä, joten ideoiden kirjoittaminen paperille tekee niistä entistä sekavampia”.[9] New Scientist -lehdessä Michael Brooks kirjoitti: ”Krauss saarnaa ainoastaan käännytetyille. Näin ollen meidän tulisi olla onnellisia, että hän saarnaa niin viisaasti. Samaa ei voida sanoa Dawkinsin jälkipuheesta, joka on tarpeeton ja typerä”[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Has Physics Made Philosophy and Religion Obsolete? theatlantic.com. Viitattu 4 March 2014.
  2. a b Afterword from Lawrence Krauss' New Book - A Universe From Nothing excerpt. richarddawkins.net. Viitattu 11 February 2012.
  3. Lawrence Krauss's 2009 lecture A Universe from Nothing
  4. "Non Fiction Best Sellers", January 29, 2012. Luettu 11 February 2012. 
  5. Albert, David. "On the Origin of Everything", 25 March 2012. Luettu 25 April 2012. 
  6. http://blogs.discovermagazine.com/cosmicvariance/2012/04/28/a-universe-from-nothing/#.U5Ir6XYvA81
  7. http://blogs.scientificamerican.com/cross-check/2014/07/22/physicist-george-ellis-knocks-physicists-for-knocking-philosophy-free-will/
  8. http://arxiv.org/abs/1405.6091
  9. A Universe From Nothing Review. 25 January 2012. The A.V. Club. Viitattu 12 February 2012.
  10. Brooks, Michael (14 January 2012). "The paradox of nothing". New Scientist 213 (2847). 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]