Umar Israilov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Umar Israilov (ven. Умар Исраилов; 1981 Tšetšenia13. tammikuuta 2009 Wien) oli venäläinen tšetšeenikapinallinen, josta myöhemmin tuli poliittinen pakolainen ja todistaja Ramzan Kadyrovia vastaan.[1]

Israilov liittyi paikalliseen kapinallisryhmään toisen Tšetšenian sodan alussa.[1] Hän taisteli sissinä Venäjää vastaan, mutta joutui Ramzan Kadyrovin johtamien joukkojen käsiin.[2] Israilov oli monin tavoin kidutettavana huhtikuusta heinäkuuhun 2003, ja hänen mukaansa Kadyrov henkilökohtaisesti oli kidutuksessa mukana. Tämän jälkeen Israilov määrättiin yhdeksi Kadyrovin henkivartijoista. Myöhemmin hänet siirrettiin kotikyläänsä tehtävänään siirtää kapinallisjoukkoihin kuuluneita turvallisuuspalveluiden haltuun.[1]

Syksyllä 2004 Israilov pakeni vaimonsa kanssa Puolaan väärän passin avulla.[1] Hän asettui Itävaltaan ja sai siellä vuonna 2006 poliittisen pakolaisen aseman. Hän teki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle valituksen, jossa hän ilmoitti Kadyrovin henkilökohtaisesti osallistuneen kiduttamiseen ja murhaamiseen.[2] Israilovin läheisiä pidätettiin Tšetšeniassa; esimerkiksi hänen isänsä oli pidätettynä ja kidutettavana yli kymmenen kuukauden ajan. Lopulta myös isä ja muut perheenjäsenet onnistuivat pakenemaan. Israilov kohtasi uhkailua ja tarkkailua pakolaisena ollessaan. Heinäkuussa 2008 Israilovin juristi anoi Israiloville suojelua, mutta hakemus hylättiin. Itävallan poliisi kieltäytyi tarjoamasta suojelua vielä tammikuussa 2009 Israiloville, tämän raskaana olleelle vaimolle ja kolmelle lapselle.[1]

Israilov murhattiin kadulla Wienissä tammikuussa 2009.[1] Vuonna 2011 rikoksesta tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen Ramzan Jedilov, joka oli ottanut käyttöönsä nimen Otto Kaltenbrunner. Avustajista Suleiman Dadajev sai 20 vuotta vankeutta ja Turpal-Ali Ešarkajev 16 vuotta vankeutta. Neljäs murhaan osallisena pidetty henkilö ehti poistua Itävallasta eikä häntä kyetty pidättämään. Hänen väitettiin palanneen Tšetšeniaan johtamaan puolisotilaallista yksikköä.[2]

  1. a b c d e f Umar Israilov European Center for Constitutional and Human Rights, viitattu 29.8.2024 (englanniksi)
  2. a b c Majnat Kurbarova, Umar Israilov's killers sentenced in Vienna Osservatorio Balcani e Caucaso Transeuropa 13.6.2011, viitattu 29.8.2024 (englanniksi)