Ugomvuoret
Ugomvuoret tai Ögemvuoret (uzb. Ugom tizmasi,[1] kaz. Өгем жотасы, Ögem jotasy,[2] ven. Уга́мский хребе́т, Ugamski hrebet[3]) ovat läntiseen Tienšaniin kuuluva vuorijono Uzbekistanin ja Kazakstanin rajalla.
Ugom- ja Piskomjokien välissä sijaitsevan koillis-lounaissuuntaisen vuorijonon pituus on 115 kilometriä. Se rajoittuu koillisessa Talas Alatoo -vuoriin ja mataloituu kohti lounasta. Vuorten keskikorkeus on 3 000–3 500 metriä. Korkein kohta on Sairam (4238[1] tai 4299 metriä)[2].
Vuoret koostuvat kalkkikivestä, dolomiitista, hiekkakivestä, liuskeesta, graniitista, granodioriitista ja porfyyrista. Kalkkikivialueilla esiintyy paljon karsti-ilmiöitä. Vuorijonoa halkovat rotkot ja jokilaaksot.[1]
Vuotuinen sademäärä vuorilla on 1 500–2 000 millimetriä. Rinteillä kasvaa metsää. Vedenjakajalla on ruohoaroa, subalpiinisia ja alppiniittyjä ja pohjois- ja keskiosan huipuilla ikilunta ja jäätiköitä. Eläinkuntaan kuuluvat villisika, mäyrä, hirvi, lumileopardi, susi ja karhu. Uzbekistanin alueella on Ugom-Chatqolin kansallispuisto[1] ja Kazakstanissa Sairam-Ögemin kansallispuisto[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 9-zhild, s. 41. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-082-9.
- ↑ a b Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 507–508. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 26, s. 440. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1977.
- ↑ O parke Sairam-Ugamski gosudarstvennyi natsionalnyi prirodnyi park. Viitattu 26.6.2024.