USS Idaho (BB-42)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Yhdysvaltain laivaston New Mexico -luokan taistelulaivasta. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
USS Idaho
USS Idaho
USS Idaho
Aluksen vaiheet
Rakentaja Newport News Shipbuilding, Virginia
Kölinlasku 5. huhtikuuta 1915
Laskettu vesille 30. kesäkuuta 1917
Palveluskäyttöön 24. maaliskuuta 1919
Poistui palveluskäytöstä 3. heinäkuuta 1946
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 24. marraskuuta 1947
Tekniset tiedot
Uppouma 32 500 t
Pituus 190 m
Leveys 29,7 m
Syväys 9,1 m
Nopeus 21 solmua
Miehistöä 55 upseeria ja 1026 miehistönjäsentä
Aseistus
Aseistus 12 × 14" (360 mm) tykkiä
14 × 5"/L51 (130 mm) tykkiä
4 × 3" (76 mm) ilmatorjuntatykkiä
2 × 21" (533 mm) torpedoputkea

USS Idaho (runkonumero BB-42) oli Yhdysvaltain laivaston New Mexico -luokan taistelulaiva toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: New Mexico -luokka

Alus tilattiin Virginiasta Newport News Shipbuildingilta, missä köli laskettiin 5. huhtikuuta 1915. Alus laskettiin vesille 30. kesäkuuta 1917 ja otettiin palvelukseen 24. maaliskuuta 1919.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen oton jälkeen aluksen miehistö oli koulutettavana Guantanamo Bayn tukikohdassa Kuubassa, mistä alus palasi koulutuksen päätyttyä pohjoiseen. Kesäkuussa ja heinäkuussa se teki laivastovierailut Rio de Janeiroon ennen liittymistään syyskuussa Yhdysvaltain Tyynenmeren laivastoon.[1]

Aluksen kotisatamana oli San Pedro, missä se kuului 4. taistelulaivaviirikköön. Alus oli 15. huhtikuuta – 24. syyskuuta 1925 Havaijin, Samoan, Australian ja Uuden Seelannin vesillä. Heinäkuussa 1931 alus liitettiin 1. taistelulaivaviirikköön, kunnes se siirrettiin 7. syyskuuta modernisoitavaksi Norfolkin laivastontelakalle. Alus oli modernisoinnin ajan nimellisesti liitettynä 2. taistelulaivaviirikköön.[1]

Alus palautettiin palvelukseen 9. lokakuuta 1934. Koeajojen ja miehistön koulutuksen jälkeen se palasi 17. huhtikuuta 1935 San Pedroon 3. taistelulaivaviirikköön, jonka mukana alus siirtyi 1. huhtikuuta 1940 Pearl Harboriin Havaijille. Se oli vuodesta 1936 alkaen viirikkönsä lippulaiva. Euroopan tilanne 1941 pakotti aluksen siirtymään viirikkönsä mukana Atlantille, jossa viirikkö aloitti koskemattomuuden valvonnan.[1]

Alus lähti 6. kesäkuuta 1941 Pearl Harborista Hampton Roadiin ja heinäkuusta alkaen se partioi keskisellä Pohjois-Atlantilla suojanaan hävittäjät USS Morris ja USS Simms. Aluksen ollessa syyskuussa Task Force 15:ssä yhdessä kahden raskaan risteilijän ja viidentoista hävittäjän kanssa se suojasi joukkojenkuljetussaattueita Islantiin, minkä jälkeen alus oli jonkin aikaa sijoitettuna Hvalfjordissa ennen paluutaan lokakuun alussa Argentian lahdelle.[1]

Alus palasi vielä kerran marraskuun alkupuolella Hvalfjordiin Islantiin TG1.3:n mukana, kun oletettiin Saksan laivaston taistelulaiva Tirpitzin olevan merellä. Keisarillisen Japanin laivaston hyökätessä Pearl Harboriin Idaho oli edelleen Islannissa, mutta se aloitti kaksi päivää myöhemmin paluumatkansa Yhdysvaltoihin. Alus saapui San Franciscoon 31. tammikuuta 1942.

Vuoden lopun alus oli Yhdysvaltain länsirannikolla koulutuksessa sekä meriliikenteen valvontatehtävissä rannikon ja Pearl Harborin välillä. Alus liitettiin kesäkuussa uudelleen muodostettuun Task Force 1:een. Alus oli 14. lokakuuta – 28. joulukuuta huollettavana Puget Soundin laivastontelakalla. Koeajojen ja koulutuksen jälkeen alus palautettiin palvelukseen.[1]

Vuoden 1943 alun alus oli Kaliforniassa valmistautuen Aleuttien taisteluihin. Alus lähti 7. huhtikuuta Cold Bayhin Alaskaan osallistuakseen taisteluihin osana TG51.1:tä. Alus tulitti Attua 11. toukokuuta alkaen. Kiskan edustalla Idaho ja USS Mississippi sekä niiden tukena olleet risteilijät ja hävittäjät kävivät 27. heinäkuuta suuren tykistötaistelun. Tulituksen aiheutti tutkavirhe, jonka seurauksena harhamaaliin ammuttiin yli 500 kappaletta 14 tuuman ja saman verran 8 tuuman kranaatteja. Varsinaisessa maihinnousussa Kiskalle Idaho kuului 2.–15. elokuuta TG16.17:ään.[1]

Alus palasi 7. syyskuuta San Franciscoon, jossa se aloitti kouluttautumisen Gilbertsaarten taisteluita varten. Alus lähti Pearl Harboriin liittyäkseen TG52.2:een eli Makin saarten tulitukiryhmään. Alus lähti 10. marraskuuta Pearl Harborista maihinnousulaivaston mukana ja se saapui Makinin edustalle 20. marraskuuta aloittaen tulituksen, joka jatkui aina 5. joulukuuta saakka. Alus lähti samana päivänä paluumatkalle Pearl Harboriin.[2]

Alus liitettiin 1944 Marshallsaarten maihinnousun tulitukiosastoon TG52.8. Se avasi tulen Kwajaleinille 31. tammikuuta, missä se oli aina 5. helmikuuta saakka. Alus tulitti tämän jälkeen harhautukseksi Kaviengia Uudella Irlannilla 20. huhtikuuta, mistä se palasi Uusille Hebrideille ja edelleen Australiaan. Alus palasi Kwajaleinille saattuetukialusryhmän mukana 8. kesäkuuta valmistautuen Saipanin maihinnousuun.[3]

Mariaaneille alus lähti TG52.10:n mukana osallistuen tulivalmisteluun 14. kesäkuuta sekä maihinnousuun seuraavana päivänä. Alus lähti Guamille, jonka jälkeen se makasi ankkurissa Eniwetokilla 28. kesäkuuta – 9. heinäkuuta ennen 12. heinäkuuta aloitettua Guamin tulivalmistelua, joka kesti kuun loppuun. Alus palasi 2. elokuuta Eniwetokille. Aluksen seuraava operaatio oli Peleliun tulivalmistelu 12.–24. syyskuuta, jonka jälkeen se matkasi kotimaahan huollettavaksi. Alus saapui 22. lokakuuta Bremertoniin, josta se siirrettiin Puget Soundin laivastontelakalle.[3]

Alus palautettiin 1. tammikuuta 1945 palvelukseen. Alus lähti 20. tammikuuta San Diegoon ennen siirtymistään Pearl Harboriin ja edelleen Mariaaneille. Se osallistui Mariaaneille 14. helmikuuta saavuttuaan Iwo Jiman taisteluun (TF54), jonka tulivalmistelu aloitettiin 16. helmikuuta. Alus pysyi alueella, kunnes se lähti 7. maaliskuuta Ulithiin valmistautumaan Okinawan taisteluun.[3]

USS Idaho tulittaa Okinawaa

Alus liitettiin 21. maaliskuuta maihinnousun tulitukiosastossa TG54.4:ään. Aluksen piti aloitta tulivalmistelu 26. maaliskuuta ja jatkaa maajoukkojen tukemista aina 20. huhtikuuta saakka. Kamikaze osui aluksen viereen 12. maaliskuuta, joka aiheutti lievän vuodon. Alus siirtyi Guamille korjattavaksi palaten Okinawalle 22. toukokuuta, jossa se oli aina 20. kesäkuuta tapahtuneeseen Leytelle lähtöönsä saakka.[3]

Alus ei tämän jälkeen enää osallistunut taistelutoimiin, mutta se saapui 27. elokuuta Tokion lahdella ja oli siellä edelleen Japanin antautuessa. Alus lähti 6. syyskuuta kotimaahan ja se saapui Norfolkin laivastontelakalle 16. lokakuuta. Alus poistettiin palveluksesta 3. heinäkuuta 1946 ja riisuttiin varusteista 16. syyskuuta. Alus myytiin romutettavaksi 24. marraskuuta 1947 Lipsett Inc.:lle ja saapui 12. joulukuuta Newarkiin romutettavaksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Idaho (BB-42).
  • Whitley, M. J.: Battleships of World War Two – an international encyclopedia. London: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Whitley, M. J. s. 272
  2. ↑ Whitley, M. J. s. 272–273
  3. ↑ a b c d e Whitley, M. J. s. 273
New Mexico -luokan taistelulaivat

USS New Mexico – USS Mississippi - USS Idaho

Edeltäjä: Pennsylvania-luokka – Seuraaja: Tennessee-luokka
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=USS_Idaho_(BB-42)&oldid=21353703”