Tyrvään oluttehdas
Tyrvään oluttehdas oli vuonna 1881 nykyisessä Sastamalassa toimintansa aloittanut panimo. Tehtaan huippuvuodet ajoittuivat 1900-luvun alkuvuosiin. Tehdas joutui lopettamaan toimintansa 1906, ja tehtaan rakennukset purettiin keväällä 1907. Rakennuksista ei ole tiettävästi olemassa yhtään valokuvaa. Rakennusten tontilla on nykyään Vammalan lukio ja Marttilan koulu.
Tyrvään oluttehdasta alettiin rakentaa syksyllä 1880, tuotantonsa tehdas aloitti 1881.[1] Varhaisin tunnettu kuvaus oluttehtaan toiminnasta on seuraavan vuoden kesältä. Se on kahden mouhijärveläisen tekemää Tyrvään-matkaa selostava matkakertomus, joka julkaistiin Aamulehdessä 30. elokuuta 1882:
Mutta kumppanini, talollinen ollen, piti itsensä welkapäänä tarjota minulle lasillisen olutta, jota Wammalassa olewasta olwitehtaasta kyllin sai. Poikkesimme sisälle mainittuun olwikauppaan, jossa oli 'kylttinä' pari kolme juopunutta miestä portilla; sisältä myös kuului oiwa rähinä. Kumppanini meni tilaamaan saadakseen wähintäänkin potun olutta. Juotuamme sen taasen – lähdettiin.[2]
Oluttehdas sijaitsi silloisen Tyrvään kunnan keskustassa Vammalassa. Oluttehtaan rakennukset olivat nykyisen Marttilankadun varrella sillä tontilla, jolla nykyään on Vammalan lukion ns. vanha puoli sekä Marttilan koulu. Koulurakennuksia ei ole kuitenkaan rakennettu oluttehtaan rakennusten päälle. Oluttehtaan rakennukset sijaitsivat tontilla niillä kohdin, joissa nykyään on koulun piha-alueita. Tämä nähdään, kun vertaillaan vuodelta 1900 olevaan karttaan piirrettyjen rakennusten sijaintia koulurakennusten sijaintiin.[3]
Tyrvään oluttehtaalla ehti olla 1880-1907 useita omistajia. Perustajasta on eriäviä tietoja. Tehtaan vaiheita tutkineen Timo Jokiaron mukaan tehtaan perustaja oli panimomestari Eliel Johansson. Johansson kuoli 1885, minkä jälkeen Tyrvään oluttehtaan osti panimomestari Johan Lindberg. Tämän kuoltua 1895 oluttehtaan vuosituotanto oli tasan 100 000 litraa. Oluttehtailua jatkoi leski Maria Lindberg ensin yksin ja sitten uuden miehensä, vt. piirilääkäri Tyyni Jokisen kanssa, kunnes nämä vuonna 1897 myivät oluttehtaan tammisaarelaiselle panimomestarille Edward Carlsonille. Carlsonin sanotaan olleen tuolloin Suomen kuuluisin portterintekijä, ja hän aloittikin Tyrvään oluttehtaassa välittömästi portterinvalmistuksen.[4]
Myös tehtaan viralliset, ruotsinkieliset nimet vaihtelivat useaan otteeseen. Portterintekijä Carlson lisäsi portterin tehtaan nimeen. Vuodesta 1899 lähtien tehtaan nimi oli virallisesti "Tyrvis Porter- och Ölbryggeri, Edv. Carlson".[5]
Tyrvääläisten suussa paikkakunnan oma oluttehdas oli koko toimintansa ajan "Tyrvään Pryki".[6]
Carlsonin kausi oli Tyrvään oluttehtaan kulta-aikaa. Juuri "Tyrvään Portterista" tuli tunnettu tuote koko Etelä-Suomessa. Sanomalehti-ilmoitusten perusteella sitä myytiin lukuisissa kauppaliikkeissä kaikissa Etelä- ja Länsi-Suomen isoissa kaupungeissa. Esimerkiksi Päivälehdessä ja Hufvustadsbladetissa syksyllä 1902 julkaistussa ilmoituksessa lueteltiin 36 eri kauppaliikettä, joista Tyrvään Portteria oli Helsingissä saatavilla. Lisäksi Tyrvään Portteria myytiin laajasti ravintoloissa, Hufvudstadsbladetin ilmoituksen mukaan "kaikissa 1. luokan ravintoloissa".[7]
Tyrvään Portteri oli tuttu myös runoilija Eino Leinolle. Nuori Leino ylisti Tyrvään Portteria kirjeessään ystävälleen Olaf Homénille, joka oli keväällä 1903 kertonut muuttavansa vähäksi aikaa Tyrvääseen asumaan.
Àpropos Tyrvää – olen kauan ja hartaasti haeskellut muististani, missä, Herran nimessä, olen kiinnittänyt huomiota siihen nimeen. Nyt sen olen keksinyt! Tyrvään Portteri, sehän on se maailmankuulu imuneste, jonka kotiseudulle Sinun pitää onnellisesti asettuman.[6]
Eino Leinon muistelemaa Tyrvään Portteria myytiin pulloissa, jonka etiketissä luki ”Edw. Carlson”, sen alla ”XXX Porter” ja ”Proprietor”. Vielä ulompana etiketissä kiersivät tekstit ”Tyrvis Brewery” ja ”Tyrvää”.[8]
Tyrvään oluttehdas joutui lopettamaan menestyksellisen toimintansa raittiusliikkeen painostuksen seurauksena vuonna 1906. [4][9]
Vuonna 2009 perustettu "Tyrvään Oluttehdas - Tyrvään Pryki" ylläpitää edeltäjänsä muistoa. Tyrvään Portteri on sen käyttämä tuotenimi.[10] Pyynikin Käsityöläispanimo alkoi valmistaa Tyrvään Portteria uudelleen keväällä 2018 yhteistyössä Tyrvään Prykin kanssa.[11] Tyrvään Prykillä on liiketila Marttilankadulla, lähellä oluttehtaan alkuperäistä sijaintia.[12] Liiketilassa on esillä Pilkkupanimo-niminen laite.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ojansuu, Heikki - Vesterbacka, Marko: Tyrvään murteen sanakirja. Jälkimmäinen: närskähtää-öylätti. Warelia, 2009.
- ↑ Aamulehti, 30.8.1882.
- ↑ Tyrvään kirkon kylä v. 1900. Karttajuliste. Julkaissut Tyrvään Oluttehdas - Tyrvään Pryki.
- ↑ a b Jokiaro, Timo: Tyrvään Oluttehdas. Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistys, 1966.
- ↑ Tyrvis Porter- och Ölbryggeri beerfinland.com.
- ↑ a b Ojansuu, Heikki - Vesterbacka, Marko: Tyrvään murteen sanakirja. Jälkimmäinen: närskähtää-öylätti. Warelia, 2009.
- ↑ Hufvudstadsbladet, 18.10.1902.
- ↑ Tyrvään Panimo ja sen vaiheet! kolumbus.fi.
- ↑ Tyrvään olutpanimo - Tyrvis Bryggeri metsis.blogspot.fi.
- ↑ Tyrvään Prykin verkkokauppa (Holvi) holvi.com. Viitattu 1.9.2016.
- ↑ Isotalo, Minna: Tyrvään Portteria kesällä kauppoihin Alueviesti. 1.5.2018.
- ↑ Panimotuotteista painotuotteisiin epaper.prinergy.fi. Arkistoitu 20.11.2016.
- ↑ Pilkkupanimo panee pilkut paikoilleen ja täyttää Eino Leinon kolpakot yle.fi.