Tyrosiinikinaasireseptori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tyrosiinikinaasireseptori on solukalvon läpäisevä proteiini, joka osallistuu solun tiedonvälitykseen. Tiedonvälitys perustuu proteiinien fosforylaatioon. Lopullinen vaikutuskohde on usein geenien säätelyproteiinit.[1]

Rakenne ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrosiinikinaasireseptorissa on kaksi toiminnallista yksikköä. Reseptoriosa on solun ulkopuolella ja entsyymiosa solun sisäpuolella. Inaktiivisena molekyylit ovat yksittäisinä monomeereina. Viestimolekyylin sitoutuminen reseptoriin saa aikaan dimeerin muodostumisen. Reseptorien lähentyessä toisiaan proteiinien entsyymiosat fosforyloivat toinen toisensa tiettyjen tyrosiini-aminohappotähteiden kohdalta. Fosforylaatio mahdollistaa soviteproteiinien sitoutumisen reseptoriin.[1] Soviteproteiini sitoutuu usein fosfotyrosiiniin SH2-alayksikkönsä avulla ja SH3-alayksikön avulla sos-proteiiniin, joka pystyy aktivoimaan tiedonsiirtoproteiineja. Näin solun tiedonsiirto käynnistyy eteenpäin.[2]

Solu sisältää proteiinityrosiini fosfataaseja, jotka lopettavat reseptorin aktiivisuuden poistamalla lisätyt fosfaatit . Usein aktivoidut reseptorit hävitetään tuomalla ne solun sisälle, jossa lysosomit tuhoavat ne.[3]

Useiden kasvutekijöiden reseptorit ovat tyrosiinikinaasireseptoreita.[1]

Tyrosiinikinaasireseptorin yhteys syöpään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häiriöt solun jakautumisen säätelyssä, erilaistumisessa, selviytymisessä ja järjestäytymisessä ovat olennaisia syövälle. Poikkeavuudet entsyymireseptorien kautta tapahtuvassa viestin välityksessä ovat tärkeitä tekijöitä syöpäsairauksien kehittymisessä.[3]

Noin 30% ihmisten syövistä sisältää aktiivisia mutaatioita ras[2] geeneissä, ja monissa muissa syövissä on todettu mutaatioita proteiinien geeneissä, jotka koodaavat samalla signaalireitillä olevia proteiineja kuin ras(solukalvossa kiinni oleva viestiproteiini, joka on aktiivinen sitoutuessaan GTP:n ja inaktiivinen sitoutuessaan GDP:n).

Syöpä on sairaus jonka solut käyttäytyvät itsekkäästi ja epäsosiaalisesti kehossa.Syöpasolut tuhoavat monisoluisen organismin tasapainon lisääntymällä nopeasti silloin kun niiden ei pitäisi ja tunkeutuvat solukkoihin, joihin niiden ei pitäisi.[4]

Imatinibi, kauppanimeltään, Glivec on lääke, joka estää tyrosiinikinaasia. Sitä käytetään kroonisten myeloisten leukemioiden ja muiden syöpätautien hoidossa. Lääkkeellä on saatu lupaavia hoitotuloksia.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Biokemian ja solubiologian perusteet, Jyrki Heino, Matti Vuento, Helsinki, WSOY (2007)
  2. a b http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/tyrosiinikinaasireseptori
  3. a b Essential cell biology,Bruce Alberts..., New York, Garland (1998), 1. painos
  4. Essential cell biology,Bruce Alberts..., New York, Garland (2004) , 2. painos
  5. http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/hoidot/uudet_hoitomuodot/glivec/