Tyrä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tyrä (hernia) on kudoksen epätavallista työntymistä elimistön kahta eri tilaa erottavan seinämän läpi. Tyriä ovat napatyrä, nivustyrä, arpityrä, palleatyrä sekä reisityrä. Tyrä voi olla kureutunut, mikä tarkoittaa, että tyrä ei mene painettaessa takaisin tyräportista. Jos tyrä on tällainen, se muuttuu kipeäksi ja kovaksi. Kureutunut tyrä on leikattava mahdollisimman nopeasti, ettei se mene kuolioon.

Tyriä on myös lapsilla.[1]

Tyrätyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri tyrätyyppejä ovat muun muassa napatyrä, arpityrä, palleatyrä, nivustyrä ja reisityrä.

  • Napatyrä: Vastasyntyneellä on navassa napanuoran mentävä reikä, mutta se sulkeutuu yleensä muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana. Se jää kuitenkin pysyvästi hieman heikommaksi kohdaksi vatsanpeitteissä, ja siihen voi iän myötä kehittyä tyrä. Pikkulapsilla se korjaantuu yleensä itsestään, eikä leikkaushoito ole tarpeen. Napatyrä voi kehittyä aikuisellekin. Se pyritään aina leikkaamaan, sillä tyrään liittyy kureutumisvaara.
  • Arpityrä on vatsan alueella oleva tyrä. Siinä mahasuolikanavaa työntyy läpi vatsapeitteiden haavasta, jotka ovat parantuneet huonosti.
  • Palleatyrä on vaikeasti havaittava tyrä, sillä sen näkemiseen tarvitaan erillisiä tutkimuksia. Sen oireet muistuttavat hieman närästystä.
  • Nivustyrä on tyrä, joka on joko suora tai epäsuora. Suorassa tyrä painuu nivuskanavan pohjan läpi ja epäsuorassa nivuskanavassa kivespussia tai ylempää häpyhuulta kohti.
  • Reisityrä on tyrä, jossa vatsaontelon sisältöä painuu isojen verisuonten kulkuaukosta reiteen. Tämä on vaarallisin tyrä, sillä se on useimmiten kureutuva ja se on hoidettava leikkauksella.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrän hoitona on leikkaus, jossa tyräportti suljetaan ja vahvistetaan rakenteelliset heikkoudet. Tyrän leikkauksella ei ole kiirettä jos se ei kureudu. Muutoin se aiheuttaa kovuutta ja kipuja, ja on leikattava välittömästi. Leikkaus voidaan suorittaa nukutuksessa, spinaali- tai paikallispuudutuksessa.

Tyrät kannattaa aina hoitaa rauhallisessa vaiheessa ennen kuin komplikaatioita on päässyt syntymään.

On hyvä muistaa, että tyrä ei koskaan parane itsestään ja suurin osa tyristä on syytä leikata ajoissa. Toisaalta pienet laakeat mediaaliset nivustyrät ja oireettomat napa- ja arpityrät voidaan joskus jättää leikkaamatta, jos kirurgi arvioi kureutumisriskin pienemmäksi kuin leikkausriskin.

Ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrien syntymistä ei nykytiedon valossa voi ehkäistä elintavoilla tai muillakaan keinoilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannu Jalanko: Tyrät lapsilla Terveyskirjasto.fi. 10.12.2008. Duodecim. Viitattu 17.8.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.