Tuulenpesäsienet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulenpesäsienet
Taphrina betulina -tuulenpesäsienen aiheuttama tuulenpesä hieskoivussa
Taphrina betulina -tuulenpesäsienen aiheuttama tuulenpesä hieskoivussa
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Luokka: Taphrinomycetes
Lahko: Taphrinales
Heimo: Taphrinaceae
Suku: Tuulenpesäsienet Taphrina
Fr.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuulenpesäsienet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuulenpesäsienet Commonsissa

Tuulenpesäsienet ovat Taphrina-sukuun kuuluvia kotelosieniä, jotka loisivat kasveilla ja muodostavat niihin erilaisia epämuodostumia, kasvaimia tai lehtilaikkuja. Tunnetuimpia näistä ovat lehtipuiden tuulenpesät: oksien epänormaalin haaroittumisen seurauksena muodostuneet tiheät oksarykelmät.[2] [3]

Tuulenpesäsienien suku on erilaistunut muista sienistä; se on ainoa Taphrinales-lahkon suku. Tuulenpesäsienet ovat usein erikoistuneet loisimaan yhdellä kasvilajilla tai -suvulla. Pohjoismaissa tavataan noin 30 lajia muun muassa saniaisilla, koivuilla, lepillä, ja hanhikeilla. Jotkin lajit loisivat pelkästään lehdillä, toiset voivat loisia koko versossa.[2]

Tuulenpesäsienet lisääntyvät itiöillä, jotka syntyvät suoraan loisittujen kasvinosien pinnalle muodostuvissa itiölavoissa (ei itiöemää).[2]

Tuulenpesiksi kutsutaan myös havupuissa tavattavia somaattisessa solussa tapahtuneesta mutaatiosta johtuvia epämuodostumia (esimerkiksi pallolatvakuusi).[4]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa tavataan noin 30 lajia.[2]

  • Taphrina hiratsukae: kotkansiivellä
  • Taphrina johansonii: muodostaa keltaisia äkämiä haavan norkkoihin. Harvinainen.
  • Taphrina betulina, koivutuulenpesä (kuvassa): muodostaa tuulenpesiä hieskoivun oksiin. Hyvin yleinen koko Suomessa.
  • Taphrina turgida muodostaa tuulenpesiä rauduskoivulle. Harvinaisempi kuin T. betulina.
  • Taphrina carnea: aiheuttaa punaista pöhöttymää kaikkien koivulajien lehdille.
  • Taphrina epiphylla: aiheuttaa pieniä tuulenpesiä harmaaleppään. Yleinen erityisesti Pohjois-Suomessa.
  • Taphrina padi: muuttaa tuomen hedelmät ontoiksi, pussimaisiksi kasvannaisiksi. Melko yleinen koko Suomessa.
  • Taphrina tormentillae: aiheuttaa äkämiä, sekä kaikenlaisia muita paukamia hanhikkien lehtiin ja varsiin. Melko harvinainen, tavallisin rätvänällä.
  • Taphrina acerina: muodostaa metsävaahteraan suuria tuulenpesiä, jotka kuitenkin poikkeavat vähän normaaleista oksista. Harvinainen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 16.8.2008
  2. a b c d Ryman, Svengunnar & Holmåsen, Ingmar: Suomen ja pohjolan sienet. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14286-7.
  3. Anon.: Taphrinales Gäum. & C.W. Dodge, 1928 3.2.2007. Integrated Taxonomic Information System. Viitattu 3. helmikuuta 2007.
  4. Oskarsson, Ole & Nikkanen, Teijo: Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 670 23.3.1998. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 3.2.2007.
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.