Tušeti
.jpg)
Tušeti (georg. თუშეთი) on pieni historiallinen alue Georgian itäosassa. Se sijaitsee Suuren Kaukasuksen rinteillä ja rajautuu Venäjän federaation Tšetšenian ja Dagestanin tasavaltoihin sekä Georgian Pšavin, Khevsuretin ja Kakhetin alueisiin. Alueen etnisesti georgialaista väestöä kutsutaan georgiaksi nimellä tušebi.
Historiallisesti Tušeti koostui neljästä vuoristoisesta asutuskeskuksesta Alazanin laaksossa (Tsova, Gometsari, Tšaghma ja Piriqiti Tušeti). Nykyään alue kuuluu Kakhetin hallintoalueen Akhmetan piirikuntaan ja koostuu kymmenestä kylästä, joista Omalo on suurin.
Maakunnan ensimmäiset asukkaat olivat Pšavista asumattomille vuoristoalueille paenneita georgialaisia, jotka olivat kapinoineet Iberian kristityn kuninkaan Mirian III:n 330-luvulla harjoittamaa pakkokäännytystä vastaan. Asukkaat kuitenkin myöhemmin käännytettiin kristinuskoon väkivalloin ja alistettiin Georgian kuninkaiden määräysvaltaan. 1400-luvulla Georgian kuningaskunnan hajottua Tušeti tuli Kakhetin kuninkaiden hallintaan. 1500-luvulla pohjoiskaukasialaiset batsit alkoivat asettua Tušetiin kuuluvan Tsovan rotkon alueelle. Kakhetin kuningas Levan (1520–1574) antoi heille maata Alvanin laaksosta vastineeksi sotilaspalvelusta. He ovat sulautuneet paikallisväestöön ja olleet perinteisesti kaksikielisiä (puhuneet georgiaa ja batsia). Nykyisin jälkimmäistä käytetään vain Zemo Alvanin kylässä.
Tušetilaiset ovat perinteisesti olleet lammaspaimenia, ja nykyäänkin lampaiden ja karjankasvatus ovat alueen pääelinkeinoja. Tušetin luonto on yksi Kaukasuksen vähiten pilaantuneista ja alue on suosittu paikka vaelluksille.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tušeti Wikimedia Commonsissa
