Khevsureti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Khevsureti (georg. ხევსურეთი) on historiallinen provinssi Georgian itäosassa Suuren Kaukasuksen rinteillä. Nimi tarkoittaa "laaksojen maata" ja on ensimmäisen kerran esiintynyt 1400-luvulla. Khevsureti koostuu pienistä Ardotin, Šatilin, Arkhotin ja Aragvin jokilaaksoista ja rajoittuu Tšetšeniaan. Hallinnollisesti Khevsureti kuuluu nykyään Mtskheta-Mtianetin alueeseen ja Dušetin piirikuntaan. Provinssi on noin 1 000 neliökilometrin suuruinen ja talvella siellä asuu runsaat 3 000 henkeä. Suurimmat kylät ovat Barisakho ja Šatili.

Aikaisemmin Khevsuretiä kutsuttiin yhdessä Pšavin naapuriprovinssin kanssa nimellä Pkhovi (nykyään provinsseja kutsutaan usein yhteisellä Pšav-Khevsuretin nimellä). Historiallisesti Khevsuretin ja naapurialueiden vuoristoyhteisöt ovat olleet suhteellisen autonomisia. Ne olivat vapaita feodaalijärjestelmästä ja vastasivat asioistaan suoraan hallitsevalle monarkille. Yhteisöt puolustivat rajaseutuja ja toimittivat sotilaita. Ympäri provinssia on tusinoittain linnoituksia, pyhäköitä ja kirkkoja. Tärkeimpiä näistä ovat Khakhmatin linnoitus, Akhielin linnoitus, Lebaiskarin linnoitus, Mutson linnoitus, Šatilin linnoitus, Gudanin kirkko ja Anatorin kirkko.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khevsuretilaisia miehiä 1900-luvun alussa

Pitkään on ollut olemassa hypoteesi, että khevsuretilaiset olisivat viimeisten ristiretkiläisten jälkeläisiä kansankulttuurinsa vuoksi – heidän sosiaaliset ja uskonnolliset tapansa ovat suuresti muistuttaneet ristiretkiläisistä. Khevsuretilaiset miehet pukeutuivat rengashaarniskoihin, käyttivät leveäteräisiä miekkoja ja heidän vaatteensa oli koristeltu risteillä. Heillä on tarkka tanssin (Khevsuruli) muodossa säilynyt itsepuolustusjärjestelmä, joka on yksi georgialaisen tanssin hienoimmista esimerkeistä. He käyttävät risteillä koristettuja lippuja, ja heidän uskontonsa on ainutlaatuinen sekoitus esikristillistä muinaisuskoa ja ortodoksisuutta. Paikalliset pyhät paikat tunnetaan nimillä džvari (risti), khati (ikoni) tai salotsavi (pyhäkkö) – uskonnollisen luonteensa lisäksi paikat ovat toimineet foorumina yhteisille päätöksille taistelusta vihollisia vastaan, rauhasta jne. Neuvostoaikana monet khvsuretilaiset pakotettiin muuttamaan tasangolle, ja viimeisten vuosikymmenien taloudelliset vaikeudet ovat lisänneet poismuuttoa.

Perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten muilla Georgian vuoristoisilla alueilla, Khevsuretilla on monimuotoiset ja vaihtelevat perinteet ja tavat. Maakunnassa puhutaan georgian kielen murretta, joka muistuttaa keskiajan kirjakieltä ja asukkaat ovat säilyttäneet monia esikristillisiä perinteitä. Verikostoa on harjoitettu pitkälle 1900-luvulle.

Vuonna 1911 Encyclopædia Britannica raportoi monista khevsuretileisten erikoisista tavoista – kuten naisen sulkemisesta synnytyksen yhteydessä yksinäiseen majaan, jota aviomies kiertää ampuen säännöllisin väliajoin musketilla ilmaan. Synnytyksen jälkeen äidille tuotiin vaivihkaa ruokaa, ja häntä pidettiin vankilassaan kuukauden ajan. Tämän jälkeen maja poltettiin. Yksi erikoisimmista tavoista oli nimellä stsorproba tunnettu esiaviollisen suhteen muoto, jossa nuori pariskunta sai maata yhdessä yöllä niin, että heidän välissään oli miekka. Seksin harjoittaminen oli tiukasti kielletty, ja sääntöä rikkonut mies tuomittiin kuolemaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]