Trofobiontit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Trofobiontit ovat muurahaisten kanssa yhteiselossa eli symbioosissa eläviä hyönteisiä.

Muurahainen lypsämässä kirvaa

Trofobiontti on johdettu trofobioosista, joka on johdettu "ravitsevaa elämää" tarkoittavasta kreikankielisestä sanasta. Trofobiontit ovat kasvien nesteitä ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä, joista tavallimpia ovat kirvat. Muita trofobiontteja ovat muun muassa kilpikirvat, sarvikaskaat ja eräiden perhoslajien toukat.

Trofobionttien yhteiselo muurahaisten kanssa perustuu vaihtokauppaan: muurahaiset suojelevat "karjaansa" petoja vastaan ja saavat palkaksi pisaran mesikastetta, jonka ne käyttävät ravinnokseen. Tavallisimpia trofobiontteja uhkaavia petoja ovat loisampiaiset ja loiskärpäset, jotka munivat kirvoihin. Saalistajia ovat muun muassa monet kovakuoriaiset ja harsokorennot, jotka syövät niitä. Muurahaisten suojeluksessa trofobionttipopulaatiot kasvavat ja voivat hyvin.

Eräät muurahaislajit voivat kantaa kirvoja pesiinsä ja hoitaa niitä siellä. Toiset säilyttävät kirvan munia pesässään talven yli ja kantavat ne keväällä kirvantoukkien ravintokasvien juurelle. Kun ravintokasvi kuolee kirvojen imettyä sen ravintonesteet, kantavat muurahaiset ne elävän kasvin juurelle.

Muutamien muurahaislajien kuningattaret ottavat leukoihinsa kilpikirvoja lähtiessään häälennolle. Kun ne ovat pariutuneet ja perustaneet uuden pesän, ovat trofobiontit jo valmiina tarjoamassa mesikastetta.

Malesiassa elävä Dolichoderus cuspidatus -muurahaislaji on vienyt trofobioosin pisimmälle. Niiden karjana on Malaicoccus-suvun kilpikirvoja, jotka syövät pensaiden ja puiden mahlaa. Muurahaistyöläiset kantavat kirvat ruokapaikoilleen ja niitä kohdellaan kuin perheenjäseniä. Työläiset muodostavat ruokailevan kirvan ympärille eräänlaisen pesän tarttumalla toisiaan raajoista, jolloin trofobiontti voi ruokailla suojassa. Kirvanaaraat synnyttävät eläviä poikasia ja elävät muurahaisten omien toukkien ja munien seassa turvassa. Yhdyskunnan muuttaessa kantavat muurahaiset kirvat mukanaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hölldobler, Bert & Wilson, Edward O. 1996: Muurahaiset. Art House. Cosmoprint Oy, Helsinki. S. 157–169. ISBN 951-884-194-2
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.