Tritopatreion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tritopatreion
Τριτοπατρείον
Tritopatreionin jäänteet Kerameikoksen arkeologisella alueella.
Tritopatreionin jäänteet Kerameikoksen arkeologisella alueella.
Sijainti Ateena, Attika, Kreikka
Koordinaatit 37°58′43″N, 23°43′3″E
Rakennustyyppi pyhäkkö
Valmistumisvuosi 500-luku eaa.?
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tritopatreion (m.kreik. Τριτοπατρείον) oli antiikin aikainen pyhäkkö Ateenassa Kreikassa. Se sijaitsi Kerameikoksen hautausmaa-alueella.[1][2]

Tritopatreionin jäänteet.

Tritopatreionista tiedetään suhteellisen vähän. Se oli todennäköisesti omistettu esi-esille, ja sen nimi tulee sanasta tritopator (monikossa tritopatores), mikä viittaa esi-isiin kolmen sukupolven takaa. Erään tulkinnan mukaan nimi viittaa tuntemattomiin esivanhempiin tai kaukaisiin esivanhempiin, jotka vielä muistetaan suvussa.[2][3] Pyhäkkö on ollut olemassa viimeistään arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa., mikä on päätelty sen muurista löytyneestä tuolle ajalle ajoitetusta piirtokirjoituksesta. Piirtokirjoitus viittaa paikkaan paitsi pyhäkkönä (hieron) myös nimityksellä abaton.[1][4]

Pyhäkkö sijaitsi Kerameikoksen hauta-alueen keskellä Pyhän tien ja niin kutsutun Hautojen kadun risteyksessä kaupunginmuurin ja Dipylon-portin ulkopuolella.[2] Pyhäkkö koostuu pienestä muurin ympäröimästä alueesta. Sen kulmissa on klassisella kaudella 400-luvun lopulla eaa. pystytetyt rajakivet (horoi). Pyhäkön sisäänkäynnit olivat länsi- ja itäsivuilla.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tritopatreion Arachne. University of Cologne – Archaeological Institute. Viitattu 15.3.2017.
  2. a b c d Antonaccio, Carla Maria: An Archaeology of Ancestors: Tomb Cult and Hero Cult in Early Greece, s. 264. Greek studies : interdisciplinary approaches. Rowman & Littlefield, 1995. ISBN 084767942X. Teoksen verkkoversio.
  3. Kerameikos, Tritopatreion Stoa.org. Arkistoitu 25.12.2015. Viitattu 15.3.2017.
  4. Τριτοπατρείον (τέλος 5ου αι. π.Χ., ίσως σε χρήση από τον 6ο αι. π.Χ.) Αρχαιολογία της πόλης των Αθηνών. Viitattu 13.3.2017.