Rastatukka
Rastatukka on tukka, johon on tehty tai annettu muodostua lukuisia pitkähköjä lettimäisiä takkuja.[1]
Rastakampauksia ovat tehneet esimerkiksi muinaiset egyptiläiset, germaaniheimot, viikingit, Tyynenmeren saarelaiset, varhaiskristityt ja Australian aboriginaalit sekä Afrikan somalit, gallat, maasait, ašantit ja fulanit.[2] Nykyaikana 1900-luvun lopulta alkaen rastatukka on yleistynyt myös länsimaissa Jamaikan rastafarikulttuurin vaikutuksesta.[3] Jamaikan rastafarimiehille vapaasti kasvava takkuinen, leikkaamaton tukka ja parta ovat Vanhaan testamenttiin perustuva merkki liitosta Jumalan kanssa.[4] Rastaletit liittyvät rastamiehillä myös heidän afrikkalaiseen identiteettiinsä. Afrohiuksiin rastaletit muodostuvat luonnollisesti, ilman käsittelyä. Länsimaissa rastatukka on monille vain kampaus, eikä siihen liitetä uskonnollisia tai kulttuurisia merkityksiä.[2]
Rastatukkaa tehtäessä hiukset takutetaan kammalla, hierotaan käsien välissä pötköiksi ja tiivistetään pistelemällä huovutusneulalla. Sen jälkeen lettejä tiivistetään edelleen vesipesujen ja huovutusneulan avulla. Rastatukka on melko työläs kampaus ylläpitää.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ rastatukka. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b Emanuella Grinberg: Dear white people with dreadlocks: Some things to consider CNN. 1.4.2016. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ a b Veera Adolfsen: Rastat teettävät tavallisia kutreja enemmän töitä Kaleva. 20.12.2009. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Maria Aarnio: Kymmenen myyttiä rastoista MTV uutiset. 11.3.2010. Viitattu 14.7.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rastatukka Wikimedia Commonsissa
