Rastatukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rastaletit.

Rastatukka on tukka, johon on tehty tai annettu muodostua lukuisia pitkähköjä lettimäisiä takkuja.[1]

Rastakampauksia ovat tehneet esimerkiksi muinaiset egyptiläiset, germaaniheimot, viikingit, Tyynenmeren saarelaiset, varhaiskristityt ja Australian aboriginaalit sekä Afrikan somalit, gallat, maasait, ašantit ja fulanit.[2] Nykyaikana 1900-luvun lopulta alkaen rastatukka on yleistynyt myös länsimaissa Jamaikan rastafarikulttuurin vaikutuksesta.[3] Jamaikan rastafarimiehille vapaasti kasvava takkuinen, leikkaamaton tukka ja parta ovat Vanhaan testamenttiin perustuva merkki liitosta Jumalan kanssa.[4] Rastaletit liittyvät rastamiehillä myös heidän afrikkalaiseen identiteettiinsä. Afrohiuksiin rastaletit muodostuvat luonnollisesti, ilman käsittelyä. Länsimaissa rastatukka on monille vain kampaus, eikä siihen liitetä uskonnollisia tai kulttuurisia merkityksiä.[2]

Rastatukkaa tehtäessä hiukset takutetaan kammalla, hierotaan käsien välissä pötkyiksi ja tiivistetään pistelemällä huovutusneulalla. Sen jälkeen lettejä tiivistetään edelleen vesipesujen ja huovutusneulan avulla. Rastatukka on melko työläs kampaus ylläpitää.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: rastatukka. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus.
  2. a b Emanuella Grinberg: Dear white people with dreadlocks: Some things to consider CNN. 1.4.2016. Viitattu 14.7.2021.
  3. a b Veera Adolfsen: Rastat teet­tä­vät ta­val­li­sia kutreja enemmän töitä Kaleva. 20.12.2009. Viitattu 14.7.2021.
  4. Maria Aarnio: Kymmenen myyttiä rastoista MTV uutiset. 11.3.2010. Viitattu 14.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.