Midgård

Thor taistelee merikäärmettä (Jormungandia) vastaan . Henry Fuselin (eli Johann Füsslinin) maalaus (1788).

Midgård (muinaisnorjaksi Miðgarðr), kirjaimellisesti 'keskipiha', oli skandinaavisessa mytologiassa se osa maailmaa, joka kuului ihmisille ja jumalille. Jumalat asuivat Midgårdin keskiosassa, Asgårdissa. Ajateltiin, että Midgård oli keskellä merta, ja sitä ympäröi suunnattoman suuri Midgårdin käärme Jormungand. Tätä merta ympäröivällä rannikolla oli Utgård tai Jotunheim, jossa jättiläiset asuivat. Skandinaavisen mytologian mukaan maailma oli jakautunut yhdeksään maailmaan, joista Midgårdin kerrottiin sijaitsevan keskimmäisenä. Maailmoja yhdisti elämänpuu Yggdrasil. Midgård sijaitsee Niflheimin ja Muspelheimin välissä. Sen yläpuolella on aasojen Asgård, joka oli yhteydessä Midgårdiin Bifrost-sillalla, jota vartioi Heimdall.

Midgårdia ympäröi skandinaavisessa mytologiassa ylittämätön meri, jossa asusti valtava merikäärme Jormungand. Jormungand oli niin suuri, että se kiersi koko Midgårdin ja ylettyi vielä puremaan omaa häntäänsäkin. Tarujen mukaan Midgård luotiin Ymir-jättiläisen lihasta. Ymirin verestä puolestaan muodostuivat valtameret.

Midgårdin ennustettiin tuhoutuvan Ragnarökissä, jolloin maailmat ja sen asujaimistot tuhoutuvat viimeisessä taistelussa. Jormungand nousee merestä, myrkyttää maan ja meren myrkyllään ja nostaa meren maan päälle, jolloin maa uppoaa mereen.

Midgård kirjallisuudessa

Midgård esiintyy myös keskienglannin sanastossa (Middle-erde). Fantasiakirjailija J. R. R. Tolkien sai Midgårdista vaikutteita tarinoihinsa, joissa esiintyy Keski-Maa (Middle-earth). Hän käytti runsaasti myös muita germaanisia ja muinaisskandinaavisia vaikutteita teoksissaan.

Vanhassa anglosaksisessa runossa Beowulf esiintyy monta kertaa nimi middangeard, joka tarkoittaa muinaisnorjaksi samaa kuin midgård. Käsite on yhteneväinen kreikkalaisen Oikumenen kanssa, joka tarkoittaa tunnettua ja asutettua maailmaa.