Boris (yhtye)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Boris
Tiedot
Toiminnassa 1992–
Tyylilaji kokeellinen
drone metal
sludge metal
stoner rock
noise
psykedeelinen rock
ambient
punk
hard rock
Kotipaikka Japani Tokio, Japani
Laulukieli japani, englanti
Jäsenet

Atsuo Mizino
Wata
Takeshi

Entiset jäsenet

Nagata

Levy-yhtiö

Fangsanalsatan
Southern Lord
Hydra Head
Inoxi
Diwphalanx

Aiheesta muualla
Kotisivut

Boris (ボリス) on vuonna 1992 perustettu japanilainen kokeellista rock- ja metallimusiikkia esittävä yhtye. Yhtyeen laaja diskografia sisältää tuotoksia aina ambientista energiseen hard rockiin. Yhtyeen musiikillisia vaikuttajia ovat muun muassa Sleep, Nick Cave, Nick Drake, Venom ja Melvins.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtye sai nimensä Melvinsin Bullhead -albumilla olevan "Boris" kappaleen mukaan. Vuonna 1992 kitaristi Wata, basisti Takeshi, laulaja Atsuo ja rumpali Nagata perustivat yhtyeen. Nagata lähti yhtyeestä vuonna 1996, jonka jälkeen yhtye on toiminut triona laulaja Atsuon toimiessa myös yhtyeen rumpalina.[2]

Yhtye on tunnettu siitä, että se vaihtelee säännöllisesti musiikkityylejä eri albumeilla ja se on soittanut muun muassa psykedeelistä rockia, punkia, doom-metallia, droneja, popia, shoegazeä ja ambientia.[2][3]

Yhtye tunnetaan drone doomin pioneerina ja kehittäjänä Earthin ohella. Debyyttialbumi Absolutego [4] (1996) ja etenkin sitä seurannut Amplifier Worship ovat alan klassikoita (1998)[5]. Tämän jälkeen albumilla Flood siirryttiin pehmeämpiin maisemiin ja oltiin lähempänä ambientia. Albumit Heavy Rocks ja Akuma no Uta lähentelivät stoner rockia. Näitä seurasivat ambient-vaikutteiset albumit Boris at Last: -Feedbacker- ja The Thing Which Solomon Overlooked. lähde?

Vuonna 2005 Boris julkaisi kolme albumia: drone doomia edustaneen Dronevilin, soundtrackin elokuvaan Mabuta no Ura sekä Pinkin, joka on kenties kokeellisin levy yhtyeen historiassa. Se yhdisti samalle albumille raskaan ja säröisen stoner/doom metalin muun muassa hard rockin, punkin, ambientin ja noisen elementeillä[6][7]. Pink yhdisti tavallaan koko yhtyeen uran yhdelle levylle. Samana vuonna ilmestyi vielä livealbumi Archive. Vuonna 2006 tehtiin kaksi jatko-osaa albumille The Thing Which Solomon Overlooked ja Vein, josta julkaistiin sekä hardcore- että noiseversio. Vuoden 2008 Smile, joka siirtyi lähemmäksi psykedeelistä rockia.[2][8]

Vuonna 2011 ilmestynyt New Album on yhdistelmä shoegazenia ja poppia. Samana vuonna toukukuussa yhtye julkaisi vielä kaksi levyä Attention Please ja Heavy Rocks. Ensiksi mainittu keskittyy tunnelmaltaan dream-poppiin ja jälkimmäinen on paluu doom-ilmaisuun.[3][7][8] Myös levyllä Präparat (2013) on metallisia tunnelmia vaikkei se ole puhtaasti metallilevy.[6] Sueraavana vuonna julkaistu Noise on grunge -sävytteinen, samana vuonna yhtye julkaisi vielä levyt The Thing Which Solomon Overlooked Extra ja Archive Volume Two: Drumless Shows. Myös vuonna 2015 tuli kolme uutta julkaisua. Warpath, Asia ja Urban Dance. [2] Näiden jälkeen yhtye teki seuraavan levyn vasta vuonna 2017, albumi Dear on kunnianosoitus yhtyeen faneille.[9] [10]

Yhtye ilmoitti toukokuussa 2019 olevansa julkaisemassa uutta studioalbumia kesän lopussa. Uusi albumi “LφVE & EVφL” on tarkoitus julkaista elokuussa muusikko Jack Whiten levy-yhtiön Third Man Recordsin kautta.[11]

Boris on tehnyt yhteistyötä myös muiden artistien kanssa. Tunnetuin tällaisista albumeista lienee vuonna 2006 Sunn O))):n kanssa tehty Altar. Maanmiehensä, noise-artisti Merzbowin kanssa he ovat tehneet yhdessä viisi julkaisua, ja kuudennen albumin Mellow Peak pitäisi ilmestyä vielä vuoden 2008 puolella. Muut yhteistyöartistit ovat Michio Kurihara ja Keiji Haino, joiden molempien kanssa Boris on julkaissut yhden levyn.[12][7]

Suomessa Boris on esiintynyt Tavastia-klubilla toukokuussa 2008.[13] Marraskuussa 2011 yhtye soitti Tavastialla erikoiskonsertin, jossa se soitti levyn Pink kokonaisuudessaan.[14] 25-vuotisjuhlakiertueella Boris esiintyi Helsingin Nosturissa perjantaina 25. elokuuta 2017.[10]

Yhtyeen jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Atsuo - laulu 1992-1998, rummut 1996-
  • Wata - kitara, koskettimet, laulu albumilla Rainbow
  • Takeshi – basso, kitara, laulu
  • Michio Kurihara kiertuekitaristi 2007-

Entiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nagata - rummut 1992-1996

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näiden lisäksi Boris on julkaissut myös useita splitejä ja singlejä.

Täyspitkät albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Absolutego (1996)
  • Amplifier Worship (1998)
  • Flood (2000)
  • Heavy Rocks (2002)
  • Akuma no Uta (2003)
  • Boris at Last: -Feedbacker- (2003)
  • The Thing Which Solomon Overlooked (2004)
  • Dronevil (2005)
  • Soundtrack from Film "Mabuta no Ura" (2005)
  • Pink (2005)
  • Archive (Live (2005)
  • The Thing Which Solomon Overlooked 2 (2006)
  • The Thing Which Solomon Overlooked 3 (2006)
  • Vein (2006)
  • Smile (2008)
  • New Album (2011)
  • Heavy Rocks (2011)
  • Attention Please (2011)
  • Präparat (2013)
  • Noise (2014)
  • Urban Dance (2015)
  • Warpath (2015)
  • Asia (2015)
  • Dear (2017)
  • LφVE & EVφL (2019)
  • 1985 (2019)
  • NO (2020)
  • W (2022)

Uudelleenjulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Absolutego+ CD (2001)
  • Amplifier Worship (2001)
  • Akuma no Uta (2003)
  • Dronevil - Final (2006)
  • Pink (2006)
  • Feedbacker (2009)
  • Absolutego+ LP (2010)
  • Amplifier Worship LP (2010)

Merzbowin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Megatone (2002)
  • 04092001 (2004)
  • Sun Baked Snow Cave (2005)
  • Walrus/Groon EP (2007)
  • Rock Dream (2007)
  • Klatter (2011)

Muut yhteistyössä tehdyt albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Black: Implication Flooding Keiji Hainon kanssa (1998)
  • Altar Sunn O))):n kanssa (2006)
  • Rainbow Michio Kuriharan kanssa (2006)
  • Cloud Chamber Michio Kuriharan kanssa (2008)
  • BXI Ian Astburyn kanssa (2010)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Inflooenz: Yhtyeen musiikilliset vaikuttajat
  2. ↑ a b c d Boris | Biography & History AllMusic. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b Mikael Mattila: Viisi nousevaa aurinkoa j-rockin ulkopuolelta / Nuorgam NRGM.fi. Viitattu 18.7.2019.
  4. ↑ Absolutego - Boris | Songs, Reviews, Credits AllMusic. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Amplifier Worship - Boris | Songs, Reviews, Credits AllMusic. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b Boris: Präparat PopMatters. 24.4.2013. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b c So Grim So True So Real: Boris Invisible Oranges - The Metal Blog. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  8. ↑ a b The Quietus | Features | A Quietus Interview | 'Noise Is Japanese Blues': An Interview With Boris The Quietus. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Ryotaro Aoki: Rock act Boris marks 25 years with an album inspired by fans The Japan Times. 11.7.2017. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  10. ↑ a b Toni Turtinen: Suomeen saapuvan taidepörinäkulttilegenda Borisin uusi albumi ennakkokuunneltavissa Rumba.fi. Viitattu 18.7.2019.
  11. ↑ Toimittaja: Samuel Järvinen: Japanilainen Boris julkaisemassa uutta studioalbumiaan elokuussa KaaosZine. 15.5.2019. Viitattu 18.7.2019.
  12. ↑ William York: Boris - biografia & historia AllMusic
  13. ↑ Mikaela Remes: Boris - Tavastia, Helsinki 2.5.2008 - Keikkaraportti Jameworld (21.6.2008)
  14. ↑ Mikael Mattila: Rokkiräjähdyksistä kohinan singulariteettiin – Boris soitti Pink-levynsä Tavastialla Rumba.fi. Viitattu 18.7.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Boris_(yhtye)&oldid=20568826”