Karma

Sanalla karma (sanskritia, devanagari: कर्म; 'teko', 'toiminta'; paaliksi kamma) tarkoitetaan yleensä buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa esiintyviä syyn ja seurauksen toimintaa kuvaavia oppeja. On kuitenkin tärkeää huomata, että karma merkitsee eri asiaa eri uskonnoissa.

Näiden oppien mukaan jokaisen elävän olennon nykyinen olotila on suoraa seurausta menneisyydessä tehdyistä teoista. Karma on näiden tekojen alati muuttuva summa. Monesti karman katsotaan säilyvän myös kuolemassa, vaikkei varsinaiseen jälleensyntymään uskottaisikaan. Samaan tapaan nykyiset teot vaikuttavat tulevaisuuteen, myös tuleviin jälleensyntymiin. Pahat teot voivat johtaa jälleensyntymään huonommissa oloissa, jopa eläimenä. Teoiksi lasketaan myös ajatukset ja sanat, ja mielentila, jossa teot tehdään, voi vaikuttaa kertyvän karman määrään ja laatuun.

Karma ei merkitse kohtaloa, sillä jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Lisäksi on erilaisia karmaa puhdistavia seremonioita, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta. Buddhalaisuuden mukaan kaikki olennot ovat karman ulottuvissa, ja siksi millään jumalaolennoilla ei ole tässä suhteessa merkitystä. Hindujen mukaan jumalat eivät ole karman piirissä, vaan voivat vaikuttaa ihmisen karmaan.

Hindulaisuus

Hindulaisuuden mukaan, jos ihminen elää hyvin, hänen sielunsa pääsee kuolemansa jälkeen uudessa jälleensyntymässä parempaan elämään: ylempään kastiin tai jopa pyhäksi lehmäksi. Vastavuoroisesti jos ihminen elää huonosti, hän joutuu alempaan kastiin, kastittomaksi tai saastaiseksi eläimeksi. Jos ihminen elää sikamaisesti, hän joutuu seuraavassa elämässään siaksi. Jos ihminen keskittyy elämässään vain seksiin, hän joutuu seuraavassa elämässään linnuksi (jotka voivat paritella paljon ihmisiä useammin). Jos ihminen tappaa lehmän, hän joutuu helvettiin niin moneksi vuodeksi kuin lehmässä on karvoja.

Karman laki selittää monet länsimaista ihmistä Intiassa oudoksuttavat piirteet. Esimerkiksi vain harvat pyrkivät auttamaan kaduilla eläviä huono-osaisia, koska ajatellaan heidän kurjan kohtalonsa olevan heidän omaa syytään. Samoin länsimaiset ihmiset usein ihmettelevät sitä, että Intiassa eräät hindulahkot pitävät yllä sairaaloita lehmille ja linnuille, mutta huono-osaiset ja kastittomat ihmiset jäävät ilman apua.

Buddhalaisuus

Osa artikkelisarjaa
Buddhalaisuus
Historia Siddhartha Gautama Buddhalaiset neuvostot
Dharma  · Käsitteet Neljä jaloa totuutta Jalo kahdeksanosainen polku Skandha Anicca Dukkha Anatta Pratītyasamutpāda Śūnyatā Buddhalainen etiikka Samsara Jälleensyntymä Kolme olemassaolon merkkiä Kolme jalokiveä
Kirjoitukset Tripitaka Paali-kaanon
Käytännöt Buddhalainen filosofia Buddhalainen meditaatio Buddhalainen kasvissyönti Pāramitā Sati
Nirvana Arhat Bodhisattva
Suuntaukset Theravada Paali Mahajana Hinajana Vajrayana Lamalaisuus Navayana

Buddhalaisuudessa karma tarkoittaa syytä ja seurausta. Karma ei tarkoita kohtaloa eikä sattumaa. Mitkään korkeammat voimat, kuten jumalat, eivät määritä kenenkään kohtaloa. Kaikki mitä ei ole vielä tapahtunut voidaan muuttaa.

Karmalla tarkoitetaan mieleen kylvettäviä vaikutelmia. Vaikutelmat ovat vahvimpia mikäli neljä asiaa kohtaavat:

• On oltava tietoinen tilanteesta, on ymmärrettävä mitä on meneillään
• On toivottava muutosta tilanteeseen, on oltava motivaatiota
• On tehtävä muutos tai pantava muutos toimeen
• On oltava tyytyväinen jälkikäteen

Oleellista karman kannalta on mielentila jossa toimitaan. Tekoja seuraavissa tilanteissa koetaan sama tunnelataus kuin vaikutelmia luodessa. Mikäli motivaationa on auttaa ja olla hyödyllinen, niin on käytännössä vaikea tehdä pahoja virheitä.

Haitallisista vaikutelmista voi päästä eroon neljän askeleen avulla:

• On ymmärrettävä että jotain on vialla
• On muutettava käyttäytymistä, tai käytettävä meditaatioita jotka puhdistavat alitajuntaa
• On päätettävä olla toistamatta samaa virhettä uudestaan
• On pyrittävä tekemään päinvastaisia asioita

Karma pitää otteessaan kunnes saavuttaa vapautumisen jolloin asioita ei enää ota henkilökohtaisesti ja tekonsa voi valita vapaasti. Tällöin myös jälleensyntymän voi valita vapaasti

Teosofia

Teosofian mukaan karma on elämässä tehtyjen tekojen ja valintojen seurausten summa. Tämä karma, "karmisen velan saldo", määrittelee sen, millainen seuraava inkarnaatio tulee olemaan. Säännön "jokainen niittää sitä mitä hän kylvää" mukaisesti jokainen joutuu lopulta kohtaamaan tekojensa seuraukset ja joko kärsimään ne tai sovittamaan ne. Teosofian opetusten mukaan ihminen voi jälleensyntyä uudelleen vain ihmiseksi. Teosofiassa ajatellaan, että vääryydet tulisi antaa anteeksi pahantekijälle. Karma tulee rankaisemaan sitä, joka on loukannut toista, eikä ihmisen pidä omalla toiminnallaan kostaa puolestaan.

Uuspakanuus

Erityisesti wicca ja siihen pohjautuvat uuspakanuuden suuntaukset tunnustavat "palautumisen lakia" – kaikilla teoilla on seurauksensa ja nämä palautuvat tekijälleen jopa kolminkertaisena. Tämä moraalinen ohjenuora selitetään yleensä luonnon vastavuoroisuuden ja fysiikan laeista johdetuksi ja varoittaa mustan magian harjoittamista vastaan. Sielunvaelluksen käsite on varsin yleinen uuspakanoiden keskuudessa, mutta, koska karma koetaan välittömästi tässä elämässä toimivana voimana, hyvien tekojen merkitys painottuu nykyhetkeen tuonpuoleisen sijasta.