Ero sivun ”Fenotyyppi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 192.89.77.224 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Alcedoatthis tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Fenotyyppi''' eli yksilön '''ilmiasu''' on kehittyvän tai kehittyneen yksilön kaikkien havaittavien ominaisuuksien (anatomisten, fysiologisten, biokemiallisten ja käyttäytymisen) kokonaisuus. Jo 1880-luvulla biologit huomasivat, että perinnöllisyysaine ja eliön ruumis olivat eri asia. Tämä jako selkiytyi kun varhaiset [[perinnöllisyystiede|perinnöllisyystieteilijät]] ottivat käyttöönsä käsitteet [[genotyyppi]] ja fenotyyppi. Fenotyyppi on [[ympäristö]]n ja [[geeni]]en vuorovaikutuksen tulos. Näennäisesti samankaltaiset fenotyypit voivat kätkeä geenien tasolla sisäänsä huomattavaa geneettistä muuntelua. Jos ympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia, on todennäköisesti fenotyyppikin hyvin samankaltainen kuin aikaisemmissa sukupolvissa ja yksi laji voi kukoistaa miljooniakin vuosia. Jotkut fenotyypin osat voivat kehittyä nopeammin kuin toiset, yksilö ei kehity yhtenä yksikkönä. |
|||
<div class="noprint toccolours" style="float:right;margin: 0 0 1em 1em; font-size: 100%; width: 50%; text-align: left;"> |
|||
*''"The longer I live the more I see that I am never wrong about anything, and that all the pains I have so humbly taken to verify my notions have only wasted my time."''<br/> |
|||
– [[George Bernard Shaw]] |
|||
*''"It is a very sad thing that nowadays there is so little useless information."''<br/> |
|||
– [[Oscar Wilde]] |
|||
*''“Facts are stupid things.”''<br/> |
|||
– [[Ronald Reagan]],''GOP Convention '88'' |
|||
*''“Mit (der) Dummheit kämpfen Götter selbst vergebens.”''<br/> |
|||
– [[Friedrich Schiller]],''Die Jungfrau von Orleans, III,6 / Talbot'' |
|||
* ''“Men, it has been well said, think in herds; it will be seen that they go mad in herds, while they only recover their senses slowly, and one by one.“'' |
|||
- [[Charles MacKay]], "Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds," 1841 |
|||
*''“The whole problem with the world is that fools and fanatics are always so certain of themselves, and wiser people so full of doubts.“'' |
|||
- [[Bertrand Russell]] |
|||
</div> |
|||
Yksilön fenotyypissä tapahtuvat muutokset eivät periydy toisin kuin genotyypissä tapahtuvat muutokset, mutta se voi vaikuttaa kopioitujan menestymiseen. Tämä on oleellisin ero [[Charles Darwin|darwinilaisen]] ja [[Jean-Baptiste Lamarck|lamarckilaisen]] [[evoluutio]]teorian välillä. Kaikki mahdolliset mutaatiot jotka voisivat "parantaa" fenotyyppiä, ovat tapahtuneet ja valikoituneet jo aikaisemmissa sukupolvissa. |
|||
<center> |
|||
<div class="NavFrame" background-color: #ffffff; width: 20%;"> |
|||
<div class="NavHead" style="padding:0 0 0 50px; background-color: #efefef" font-size: 95%; align="left">Huomionosoituksia</div> |
|||
<div class="NavContent"> |
|||
{| style="background:none;" |
|||
|- |
|||
|align="center" border="0" cellpadding="0" cellspacing="0" style="margin: 0em 0em 0em 0; border: 2px #aa solid; font-size: 95%; clear: center;" | |
|||
<div style="float: left;">{{tunnustus|image=Working_Man's_Barnstar.png|text=Myönnän tämän papukaijamerkin Joonakselle ahkeroimisesta tekijänoikeutta rikkovia kuvia vastaan. --[[Käyttäjä:Tbone|TBone]]}}</div> |
|||
<div style="float: left;">{{papukaijamerkki|Kannustavasta asenteesta ja yleisestä kiltteydestä wikiyhteisössä -[[Käyttäjä:Aslak|Aslak]]}}</div> |
|||
<div style="float: left;">{{Suositeltu-mitali|Täten myönnän fi-wikin ensimmäisen ss-mitalin ainutlaatuisesta uutteruudesta suositeltujen sivujen kirjoittamisessa. [[Käyttäjä:Aslak|Aslak]]}}.</div> |
|||
<div style="float: left;">{{Työnsankari|Täten julistetaan Joonasl suomenkielisen Wikipedian kolmanneksi ''työn sankariksi'' [[stahanovilaisuus|stahanovilaisesta]] 15 000 muokkauksen ylittämisestä. --[[Käyttäjä:Tbone|TBone]]}}</div> |
|||
<div style="float: left;">{{papukaijamerkki|Täten julistan mitalin musiikin erittäin hyvästä tiedonannosta -[[Käyttäjä:Wallenius|Wallenius]]}}</div> |
|||
<div style="float: left;">{{papukaijamerkki|En tiedä, miten sinua kiittäisin kaikesta mahdollisesta positiivisesta suhtautumisestasi projektiin. Koeta kestää tämä. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] 1. toukokuuta 2007 kello 17.16 (UTC)}}</div> |
|||
<div style="float: left;">{{papukaijamerkki|Aherruksesta Wikipedian parissa. (jo melkein 40 000 muokkausta) [[Käyttäjä:Siliamaav|Siliamaav]] 31. tammikuuta 2008 kello 22.55 (UTC)}}</div> |
|||
<div style="float: left;">{{TyönsankariWiki|Myönnetään Joonasl:lle 50 000 muokkauksen ylittämisestä. –[[Käyttäjä:August-54|August-54]] (<tt>[[Keskustelu käyttäjästä:August-54|jätä kommenttia]]</tt>) 6. elokuuta 2009 kello 12.09 (EEST)}} |
|||
<div style="float: left;">{{Palkinto Ruusu|olet niin hyvä! [[Käyttäjä:Crimson CherryBlossom|Crimson CherryBlossom]] 4. toukokuuta 2009 kello 15.14 (EEST)}}</div> |
|||
<div style="float: left;">{{Papukaijamerkki|Joonasl:lle Papukaijakunnianosoitus rauhallisesta ongelmien ratkonnasta, tasapuolisuudesta ja asiallisesta ylläpitämisestä! [[Käyttäjä:NETTIPOLIISI|NETTIPOLIISI]] 29. lokakuuta 2009 kello 11.01 (EET)}}</div> |
|||
|}</div> |
|||
</div></center> |
|||
== Fenotyyppi luonnonvalinnan kohteena == |
== Fenotyyppi luonnonvalinnan kohteena == |
||
Versio 18. marraskuuta 2010 kello 14.50
Fenotyyppi eli yksilön ilmiasu on kehittyvän tai kehittyneen yksilön kaikkien havaittavien ominaisuuksien (anatomisten, fysiologisten, biokemiallisten ja käyttäytymisen) kokonaisuus. Jo 1880-luvulla biologit huomasivat, että perinnöllisyysaine ja eliön ruumis olivat eri asia. Tämä jako selkiytyi kun varhaiset perinnöllisyystieteilijät ottivat käyttöönsä käsitteet genotyyppi ja fenotyyppi. Fenotyyppi on ympäristön ja geenien vuorovaikutuksen tulos. Näennäisesti samankaltaiset fenotyypit voivat kätkeä geenien tasolla sisäänsä huomattavaa geneettistä muuntelua. Jos ympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia, on todennäköisesti fenotyyppikin hyvin samankaltainen kuin aikaisemmissa sukupolvissa ja yksi laji voi kukoistaa miljooniakin vuosia. Jotkut fenotyypin osat voivat kehittyä nopeammin kuin toiset, yksilö ei kehity yhtenä yksikkönä.
Yksilön fenotyypissä tapahtuvat muutokset eivät periydy toisin kuin genotyypissä tapahtuvat muutokset, mutta se voi vaikuttaa kopioitujan menestymiseen. Tämä on oleellisin ero darwinilaisen ja lamarckilaisen evoluutioteorian välillä. Kaikki mahdolliset mutaatiot jotka voisivat "parantaa" fenotyyppiä, ovat tapahtuneet ja valikoituneet jo aikaisemmissa sukupolvissa.
Fenotyyppi luonnonvalinnan kohteena
Kaikilla lajeilla, joilla tavataan seksuaalivalintaa, voi toinen sukupuoli suosia parittelukumppaninsa erityistä fenotyyppiä. Seksuaalisesti lisääntyvien lajien jälkeläiset saavat vanhempiensa geenit kokonaan uudenlaisissa yhdistelmissä. Genotyypin sisältämä koodi vaikuttaa yksilön ilmiasuun eli fenotyyppiin, ja juuri tämä fenotyyppi on luonnonvalinnan nimenomainen kohde. Populaation sisällä tapahtuva geenien muuntelu on fenotyyppisen muuntelun tärkein lähde, josta taas luonnonvalinta saa ruokansa. Luonnonvalinnalle eivät geenit tai genotyypit merkitse mitään, vaan pelkästään fenotyyppi.
Kansantajuistamisen professori Richard Dawkins laajensi kirjassaan The Extended Phenotype fenotyypin vaikutuksen koskemaan myös muita eliöitä tai ympäristöä.
Reaktionormi
Reaktionormiksi kutsutaan sitä, miten genotyypin tuottama fenotyyppi suhtautuu ympäristöolosuhteisiin. Mitä joustavampi fenotyyppi (eli laajempi reaktionormi) on eliölle, sitä paremmin se on suojautunut epäedullisen valintapaineen voimalta. Kasveilla ja muilla mikro-organismeille on paljon laajempi kyky periytymättömään fenotyyppiseen muunteluun, kuin kehittyneemmillä eläimillä. Esimerkiksi kasvia lannoitettaessa ja kasteltaessa se kasvaa suuremmaksi, kuin mitä se mahdollisesti kasvaisi ilman näitä ympäristötekijöitä. Erilaisilla reaktionormeilla varustetut yksilöt voivat suhtautua samanlaisiin ympäristöolosuhteisiin hyvin eri tavalla.
Kuvia
Männyn kolme eri fenotyyppiä eli ilmiasua, jotka ovat muokkautuneet hyvinkin erilaisiksi ympäristön vaikutuksesta
Katso myös
Lähteet
- Ernst Mayr - Evoluutio, WSOY, 2003, ISBN 951-0-27897-1
| Peruskäsitteitä | |
|---|---|
| Osa-alueita | |
| Sovellutuksia |