Ero sivun ”Nuolisiipi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Natsi-Saksa]] alkoi kehitellä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuvaiheissa '''nuolisiipeä''' [[sotilaslentokone]]isiinsa. Ensimmäinen tutkimustyön tulos oli nopea [[suihkuhävittäjä]] [[Me-262]], jonka siipien kärjet olivat taaksepäin kallistetut. Kone kykeni n. 850 km/h nopeuteen, siinä missä potkurihävittäjien nopeuskatto oli n. 700 km/h. |
[[Natsi-Saksa]] alkoi kehitellä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuvaiheissa '''nuolisiipeä''' [[sotilaslentokone]]isiinsa. Ensimmäinen tutkimustyön tulos oli nopea [[suihkuhävittäjä]] [[Me-262]], jonka siipien kärjet olivat taaksepäin kallistetut. Kone kykeni n. 850 km/h nopeuteen, siinä missä potkurihävittäjien nopeuskatto oli n. 700 km/h. |
||
Sodan jälkeen sekä [[Neuvostoliitto|neuvostoliittolaiset]] että [[Amerikka|amerikkalaiset]] saivat käyttöönsä hankitun tietouden, jota kummatkin käyttivät tehokkaasti hyväkseen. Molemmilla oli kehiteltyinä suorasiipisiä [[Suihkuhävittäjä|suihkuhävittäjiä]], joiden siivet modifioitiin uudelleen. Neuvostoliiton [[MiG-9]] ''"Fargo"''sta kehiteltiin [[MiG-15]] ''"Fagot"'', josta tulikin [[Varsovan liitto|Varsovan liiton maiden]] tärkein suihkuhävittäjä yli vuosikymmeneksi. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[F-84]] '' |
Sodan jälkeen sekä [[Neuvostoliitto|neuvostoliittolaiset]] että [[Amerikka|amerikkalaiset]] saivat käyttöönsä hankitun tietouden, jota kummatkin käyttivät tehokkaasti hyväkseen. Molemmilla oli kehiteltyinä suorasiipisiä [[Suihkuhävittäjä|suihkuhävittäjiä]], joiden siivet modifioitiin uudelleen. Neuvostoliiton [[MiG-9]] ''"Fargo"''sta kehiteltiin [[MiG-15]] ''"Fagot"'', josta tulikin [[Varsovan liitto|Varsovan liiton maiden]] tärkein suihkuhävittäjä yli vuosikymmeneksi. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[F-84]] ''Thunderjet''stä syntyi niinikään nopeampi F-84F ''Thunderstreak'', jossa oli nuolisiivet. Samankaltaisen muutoksen kävi lävitse North American [[F-86 Sabre]]. Alunperin koneesta piti tulla suorasiipinen. |
||
Muutosten myötä koneiden lento-ominaisuudet paranivat sekä [[Nopeus|huippunopeus]] kasvoi. Myöskin korkealla lentämisen ominaisuudet tulivat paremmiksi. Yhdessä suihkumoottorin kehittämisen kanssa, osoittautui nuolisiiven käyttö ylivertaiseksi muihin aikaisempiin [[Siipiprofiili|siipiprofiileihin]] verrattuna. |
Muutosten myötä koneiden lento-ominaisuudet paranivat sekä [[Nopeus|huippunopeus]] kasvoi. Myöskin korkealla lentämisen ominaisuudet tulivat paremmiksi. Yhdessä suihkumoottorin kehittämisen kanssa, osoittautui nuolisiiven käyttö ylivertaiseksi muihin aikaisempiin [[Siipiprofiili|siipiprofiileihin]] verrattuna. |
||
Versio 1. marraskuuta 2010 kello 18.22
Natsi-Saksa alkoi kehitellä toisen maailmansodan loppuvaiheissa nuolisiipeä sotilaslentokoneisiinsa. Ensimmäinen tutkimustyön tulos oli nopea suihkuhävittäjä Me-262, jonka siipien kärjet olivat taaksepäin kallistetut. Kone kykeni n. 850 km/h nopeuteen, siinä missä potkurihävittäjien nopeuskatto oli n. 700 km/h.
Sodan jälkeen sekä neuvostoliittolaiset että amerikkalaiset saivat käyttöönsä hankitun tietouden, jota kummatkin käyttivät tehokkaasti hyväkseen. Molemmilla oli kehiteltyinä suorasiipisiä suihkuhävittäjiä, joiden siivet modifioitiin uudelleen. Neuvostoliiton MiG-9 "Fargo"sta kehiteltiin MiG-15 "Fagot", josta tulikin Varsovan liiton maiden tärkein suihkuhävittäjä yli vuosikymmeneksi. Yhdysvaltain F-84 Thunderjetstä syntyi niinikään nopeampi F-84F Thunderstreak, jossa oli nuolisiivet. Samankaltaisen muutoksen kävi lävitse North American F-86 Sabre. Alunperin koneesta piti tulla suorasiipinen.
Muutosten myötä koneiden lento-ominaisuudet paranivat sekä huippunopeus kasvoi. Myöskin korkealla lentämisen ominaisuudet tulivat paremmiksi. Yhdessä suihkumoottorin kehittämisen kanssa, osoittautui nuolisiiven käyttö ylivertaiseksi muihin aikaisempiin siipiprofiileihin verrattuna.
Hävittäjä- ja pommituskoneiden ohella, nykyisin myöskin valtaosassa matkustajalentokoneista on nuolimuotoiset siivet.
Joitain nuolisiipisiä suihkukoneita: Folland Gnat, MiG-15, F-86 Sabre, sekä Saab J-29 "Tunnan".
Nuolimuotoisesta siivestä kehiteltiin vieläkin aerodynaamisempi deltasiipi. Tässä työssä toimi uranuurtajana Saksasta Yhdysvaltoihin muuttanut lentokonesuunnittelija, professori Alexander Lippisch.
Lähteet
- Tekniikan kirja 2, WSOY, 1964 (alkuteos C.Bertelsmann Verlag: Das Grosse Buch Der Technik)
- Tiedon Portat 3 - Ilmailu, WSOY, 1969