Ero sivun ”Rationaaliluku” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti muokkasi: af:Rasionale getal |
||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
[[Luokka:Rationaaliluvut]] |
[[Luokka:Rationaaliluvut]] |
||
[[af: |
[[af:Rasionale getal]] |
||
[[ar:عدد كسري]] |
[[ar:عدد كسري]] |
||
[[an:Numero racional]] |
[[an:Numero racional]] |
Versio 27. syyskuuta 2010 kello 22.00
Rationaalilukujen joukko on reaalilukujen joukon osajoukko, jonka jäsenet voidaan esittää kahden kokonaisluvun osamääränä eli murtolukuna muotoa
Tässä lukua m kutsutaan osoittajaksi ja lukua n nimittäjäksi (n≠0). Murtoluku on siis kaikille rationaaliluvuille yhteinen esitysmuoto. Samaa rationaalilukua voi esittää useilla erilaisilla murtoluvuilla; yhtäsuuruuden k/l = m/n välttämättömänä ja riittävänä ehtona on yhtälö kn = lm edellyttäen ettei ln ole 0 (ristiin kertominen). Kaikki kokonaisluvut kuuluvat rationaalilukujen joukkoon, sillä kun n=1, niin m/n=m.
Rationaalilukujen joukkoa merkitään merkilllä . Se on lukukunta eli reaalilukujen ja samalla myös kompleksilukujen kunnan sellainen osajoukko, joka sisältää kaikkien alkioidensa käänteisalkiot ja on suljettu yhteen- ja kertolaskun suhteen. on kaikkein suppein lukukunta.
Reaalilukuja, jotka eivät ole rationaalilukuja, sanotaan irrationaaliluvuiksi.
Jos murtoluvun nimittäjällä on vähintään kaksi erisuurta positiivista alkutekijää, niin murtoluku voidaan hajottaa osamurtoluvuiksi, joiden nimittäjät ovat yksinkertaisempia (alkuluvun potensseja). Esimerkiksi:
Nollan ja yhden välillä oleva rationaaliluku voidaan hajottaa myös niin sanotuiksi egyptiläisiksi murtoluvuiksi. Rationaalilukuja on numeroituvasti ääretön määrä.