Ero sivun ”Ala-Urpala” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) p l |
p tynkäluokan muutos |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
*Ala-Outinen, Pertti: Idylliä ja dramatiikkaa: hovielämää Alftanien Ala-Urpalassa. Säkkijärvi, n:o 2 1996, s. 3. |
*Ala-Outinen, Pertti: Idylliä ja dramatiikkaa: hovielämää Alftanien Ala-Urpalassa. Säkkijärvi, n:o 2 1996, s. 3. |
||
| ⚫ | |||
{{tynkä/Luovutetut alueet}} |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Virolahden kylät]] |
[[Luokka:Virolahden kylät]] |
||
Versio 24. toukokuuta 2010 kello 09.34
Ala-Urpala (ven. Чисторолье, Tšistopolje) on yksi Virolahden kylistä, jotka ovat toisen maailmansodan jälkeen jääneet Venäjän puolelle nykyistä itärajaa. Se oli itäisin kylä Virolahden pitäjässä, sijaiten Säkkijärven rajalla ja Suomenlahden rannalla. Kylän halki virtasi ja sen kohdalla laski mereen Urpalanjoki.
Ala-Urpalassa 1600-luvulta alkaen sijainnut kartano, Ala-Urpalan hovi, käsitti koko kylän. Se oli pitkän aikaa mm. Alfthan-suvun omistuksessa. Hovin uuden, noin vuonna 1835 valmistuneen päärakennuksen piirsi Carl Ludvig Engel. 1916 silloisen kartanon osti maanviljelijä Manu Seppälä. Hän myi Kartanoon vielä kuuluvia torppia itsenäisiksi tiloiksi. Vuonna 1921 Virolahden kunta osti kartanon päärakennuksen kansakouluksi.
Kirjallisuutta
- Martti Saksa, Maija Äärimaa (toim.): Virolahden Ala-Urpala. julk. Ala-Urpala-seura, Miehikkälä 1984, 87 s. ISBN 951-99563-1-X
- Ala-Outinen, Pertti: Idylliä ja dramatiikkaa: hovielämää Alftanien Ala-Urpalassa. Säkkijärvi, n:o 2 1996, s. 3.