Ero sivun ”Routing Information Protocol” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
hieman lisää
Rivi 1: Rivi 1:
RIP (Routing Information Protocol) on yleinen sisäinen reititysprotokolla, joka käyttää reitin laskemiseen hyppymäärää (hop count). Ei skaalaudu suuriin verkkoihin, mutta on erittäin kevyt käyttää pienemmissä verkoissa. Lisäksi tuki löytyy lähes kaikista reititinlaitteista.
'''RIP''' ('''Routing Information Protocol''') on yleinen verkkojen sisäinen reititysprotokolla, joka käyttää reitin laskemiseen hyppymäärää (hop count). Tyypiltään se on etäisyysvektorireititysprotokolla. RIP ei skaalaudu suuriin verkkoihin, mutta on erittäin kevyt käyttää pienemmissä verkoissa. Lisäksi tuki sille löytyy lähes kaikista reititinlaitteista.


RIP kehitettiin alun perin [[BSD]]:n verkkokoodin komponentiksi ja helpon konfiguroitavuuden sekä ohjelmoitavuuden ansiosta se levisi nopeasti. Charles Hedrick dokumentoi RIP:n RFC 1058:ssa kesällä 1988.
==Ominaisuudet==
** Helppo konfiguroida
** Kevyt käyttää
** Tuki lähes jokaisessa laitteessa
** Ei tue VLSM :ää
** Ei skaalaudu
** Hidas konvergenssi
** Käyttää yleislähetystä (multicast) reititystiedon välittämiseen


==Ominaisuudet==
* Kehitys
* Helppo konfiguroida
** RIPin kehitys on lopetettu, mutta sen jalanjälkiä jatkaa RIPv2
* Kevyt käyttää
* Tuki lähes jokaisessa laitteessa
* Ei tue VLSM :ää
* Ei skaalaudu
* Hidas konvergenssi
* Käyttää yleislähetystä (multicast) reititystiedon välittämiseen
* RIPin kehitys on lopetettu, mutta sen jalanjälkiä jatkaa RIPv2


{{Tynkä/Tietotekniikka}}
{{Tynkä/Tietotekniikka}}

Versio 17. maaliskuuta 2010 kello 19.32

RIP (Routing Information Protocol) on yleinen verkkojen sisäinen reititysprotokolla, joka käyttää reitin laskemiseen hyppymäärää (hop count). Tyypiltään se on etäisyysvektorireititysprotokolla. RIP ei skaalaudu suuriin verkkoihin, mutta on erittäin kevyt käyttää pienemmissä verkoissa. Lisäksi tuki sille löytyy lähes kaikista reititinlaitteista.

RIP kehitettiin alun perin BSD:n verkkokoodin komponentiksi ja helpon konfiguroitavuuden sekä ohjelmoitavuuden ansiosta se levisi nopeasti. Charles Hedrick dokumentoi RIP:n RFC 1058:ssa kesällä 1988.

Ominaisuudet

  • Helppo konfiguroida
  • Kevyt käyttää
  • Tuki lähes jokaisessa laitteessa
  • Ei tue VLSM :ää
  • Ei skaalaudu
  • Hidas konvergenssi
  • Käyttää yleislähetystä (multicast) reititystiedon välittämiseen
  • RIPin kehitys on lopetettu, mutta sen jalanjälkiä jatkaa RIPv2
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.