Ero sivun ”Kioski” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: zh:Kiosk (便利商店) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 40: | Rivi 40: | ||
[[lb:Verkafskiosk]] |
[[lb:Verkafskiosk]] |
||
[[nl:Kiosk]] |
[[nl:Kiosk]] |
||
[[ja:キ |
[[ja:キオスク]] |
||
[[no:Kiosk]] |
[[no:Kiosk]] |
||
[[pt:Quiosque]] |
[[pt:Quiosque]] |
||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
[[sv:Kiosk]] |
[[sv:Kiosk]] |
||
[[tr:Kiosk]] |
[[tr:Kiosk]] |
||
[[zh:Kiosk (便利商店)]] |
|||
Versio 17. tammikuuta 2010 kello 10.01
Kioski on perinteisesti pieni myymälä, jossa asiakas asioi luukun kautta. Suomen aukioloaikalaissa[2] kioskiksi katsotaan kaikki alle 100 m² myymälät, joihin myös pienimmät päivittäistavarakaupat lukeutuvat.
Myyntiartikkelit
Kioskit ovat perinteisesti myyneet juomia, jäätelöä, makeisia, arpoja, lehtiä, tupakkaa, postimerkkejä ja muuta pientä ja hyvin säilyvää tavaraa. Pikaruokaa myyviä kioskeja kutsutaan grillikioskeiksi. Nykyään kioskit ovat ryhtyneet myymään myös tuoretavaraa ja rahalainoja. Vuodesta 1995 on myös keskiolutta saanut myydä kioskeissa, joissa ostokset tehdään sisätiloissa (ns. luukuttomat sisäkioskit).
Historia
Välimeren ja Lähi-idän alueella kioski (pers. كوشك Kushk; turk. köşk; ransk. kiosque) on pieni puutarhapaviljonki, jonka yksi tai useampi seinä on avoin. Suomalainen vastaava on huvimaja. Sana on persialaista alkuperää.
Katso myös
Viitteet
- ↑ Hietamies, Eve: Hullunhauska Somero. Missä aurinko aina paistaa. Apu, 17. elokuuta 2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.11.2009.
- ↑ Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista 28.12.2000/1297
Aiheesta muualla
- Mäkinen, Anne: Kioski, kipari, kiska, snagari: Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvulla. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2003. ISBN 952-473-045-6.
- Mäkinen, Anne: Puistojen koristus ja katutilan kaunistus – Helsingin kioskien historiaa. Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 2, s. 19-24. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 23.7.2009.