Ero sivun ”Salomo Kortetniemi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p defaultsort + typoja |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Salomo Kortetniemi''' ([[1819]]-[[1904]])<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 20.</ref> oli 1800-luvun [[lestadiolaisuus|lestadiolais]]saarnaaja ja -johtaja. |
'''Salomo Kortetniemi''' ([[1819]]-[[1904]])<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 20.</ref> oli 1800-luvun [[lestadiolaisuus|lestadiolais]]saarnaaja ja -johtaja. |
||
Kortetniemi toimi [[Ylitornio]]n suntiona vuosina [[1845]]-[[1852]], mutta hänet erotettiin, kun hänen ei katsottu huolehtivan hautojen riittävästä syvyydestä ja koska häntä pidettiin heränneistä pahimpana rauhanhäiritsijänä.<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 20-21.</ref> Hän oli nimittäin lestadiolaisuutta levittääkseen turvautunut niin sanottuun 'nyrkkikristillisyyteen', uskosta osattoman väkivaltaiseen taivutteluun.<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 116.</ref> Hän muutti perheineen [[Norja]]n [[Hammerfest]]iin [[1866]] ja Pohjois-Amerikan [[Calumet]]iin, [[Michigan]]in osavaltioon vuonna [[1871]].<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 21.</ref> Täällä hän syrjäytti aiemman lestadiolaisjohtajan [[Antti Vitikkohuhta|Antti Vitikkohuhdan]] ja nousi kuuden vuoden ajaksi Kuparisaaren lestadiolaisten vapaaseurakunnan maallikkopapiksi. Hänen vaikutuksensa näkyi myös seurakunnan nimessä ''Salomo Kortetniemen luterilainen seura'' (''Salomo Kortiniemi Lutheran Society'')<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 146.</ref> Seurakunta toimi alkuvaiheessa jopa kaikkien Michiganin kaivosalueen suomalaisten seurakuntana, Kortetniemen suorittaessa kaikki kirkolliset toimitukset.<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 148.</ref> Euroopan lestadiolaisjohtajat eivät kuitenkaan luottaneet Kortetniemeen, joten [[Juhani Raattamaa]] lähetti [[Juho Takkinen|Juho Takkisen]] |
Kortetniemi toimi [[Ylitornio]]n suntiona vuosina [[1845]]-[[1852]], mutta hänet erotettiin, kun hänen ei katsottu huolehtivan hautojen riittävästä syvyydestä ja koska häntä pidettiin heränneistä pahimpana rauhanhäiritsijänä.<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 20-21.</ref> Hän oli nimittäin lestadiolaisuutta levittääkseen turvautunut niin sanottuun 'nyrkkikristillisyyteen', uskosta osattoman väkivaltaiseen taivutteluun.<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 116.</ref> Hän muutti perheineen [[Norja]]n [[Hammerfest]]iin [[1866]] ja Pohjois-Amerikan [[Calumet]]iin, [[Michigan]]in osavaltioon vuonna [[1871]].<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 21.</ref> Täällä hän syrjäytti aiemman lestadiolaisjohtajan [[Antti Vitikkohuhta|Antti Vitikkohuhdan]] ja nousi kuuden vuoden ajaksi Kuparisaaren lestadiolaisten vapaaseurakunnan maallikkopapiksi. Hänen vaikutuksensa näkyi myös seurakunnan nimessä ''Salomo Kortetniemen luterilainen seura'' (''Salomo Kortiniemi Lutheran Society'')<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 146.</ref> Seurakunta toimi alkuvaiheessa jopa kaikkien Michiganin kaivosalueen suomalaisten seurakuntana, Kortetniemen suorittaessa kaikki kirkolliset toimitukset.<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 148.</ref> Euroopan lestadiolaisjohtajat eivät kuitenkaan luottaneet Kortetniemeen, joten [[Juhani Raattamaa]] lähetti [[Juho Takkinen|Juho Takkisen]] tämän tilalle. Takkisesta tulikin Calumetin seurakunnan maallikkopappi vuoden 1877 marraskuun loppuun mennessä.<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 157.</ref> Kortetniemi liittyi myöhemmin [[haalilaisuus|haalilaisuuteen]]. |
||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
Versio 30. joulukuuta 2009 kello 08.17
Salomo Kortetniemi (1819-1904)[1] oli 1800-luvun lestadiolaissaarnaaja ja -johtaja.
Kortetniemi toimi Ylitornion suntiona vuosina 1845-1852, mutta hänet erotettiin, kun hänen ei katsottu huolehtivan hautojen riittävästä syvyydestä ja koska häntä pidettiin heränneistä pahimpana rauhanhäiritsijänä.[2] Hän oli nimittäin lestadiolaisuutta levittääkseen turvautunut niin sanottuun 'nyrkkikristillisyyteen', uskosta osattoman väkivaltaiseen taivutteluun.[3] Hän muutti perheineen Norjan Hammerfestiin 1866 ja Pohjois-Amerikan Calumetiin, Michiganin osavaltioon vuonna 1871.[4] Täällä hän syrjäytti aiemman lestadiolaisjohtajan Antti Vitikkohuhdan ja nousi kuuden vuoden ajaksi Kuparisaaren lestadiolaisten vapaaseurakunnan maallikkopapiksi. Hänen vaikutuksensa näkyi myös seurakunnan nimessä Salomo Kortetniemen luterilainen seura (Salomo Kortiniemi Lutheran Society)[5] Seurakunta toimi alkuvaiheessa jopa kaikkien Michiganin kaivosalueen suomalaisten seurakuntana, Kortetniemen suorittaessa kaikki kirkolliset toimitukset.[6] Euroopan lestadiolaisjohtajat eivät kuitenkaan luottaneet Kortetniemeen, joten Juhani Raattamaa lähetti Juho Takkisen tämän tilalle. Takkisesta tulikin Calumetin seurakunnan maallikkopappi vuoden 1877 marraskuun loppuun mennessä.[7] Kortetniemi liittyi myöhemmin haalilaisuuteen.
Viitteet
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 20.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 20-21.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 116.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 21.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 146.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 148.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 157.