Ero sivun ”Sääsket” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ru:Длинноусые |
hiukan lisää |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| status_ref = |
| status_ref = |
||
| kuva = Cranefly.1web.jpg |
| kuva = Cranefly.1web.jpg |
||
| kuvateksti = [[Vaaksiainen]] (''Tipulidae'' |
| kuvateksti = [[Vaaksiainen]] (''Tipulidae'' sp.) |
||
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia'' |
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia'' |
||
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda'' |
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda'' |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
}} |
}} |
||
'''Sääsket''' (''Nematocera'') on [[Kaksisiipiset|kaksisiipisten]] alalahko, johon kuuluvat mm. [[polttiaiset]], [[mäkärät]], [[vaaksiaiset]], [[hyttyset]], [[surviaissääsket]] ja [[harsosääsket]]. |
'''Sääsket''' (''Nematocera'') on alkeellisena pidetty [[Kaksisiipiset|kaksisiipisten]] alalahko, johon kuuluvat mm. [[polttiaiset]], [[mäkärät]], [[vaaksiaiset]], [[hyttyset]], [[surviaissääsket]] ja [[harsosääsket]]. Jotkin lajit ovat tärkeitä ihmisen ja eläinten sairauksien levittäjiä. Usein varsinaisista [[Hyttyset|hyttysistä]] (''Culicidae'') käytetään puhekielessä nimitystä "sääsket", mutta tieteellisessä kielessä sääsket ovat paljon tätä laajempi hyönteisryhmä, jonka eräs alaryhmä hyttyset puolestaan ovat. |
||
Sääskien koko vaihtelee runsaan millimetrin mittaisista [[polttiaiset|polttiaisista]] useiden senttimetrien kokoisiin [[vaaksiaiset|vaaksiaisiin]]. Ruumiinrakenne on yleensä hoikka ja hyönteinen on huomattavasti pituuttaan kapeampi. Tuntosarvissa on ainakin kuusi jaoketta ja koirasyksilöiden tuntosarvet ovat usein tuuhean sulkamaiset. Siivet ovat yleensä pitkät mutta voivat myös puuttua kokonaan. Siipisuonitus on harva ja muiden kaksisiipisten tapaan takasiivet ovat surkastuneet [[väristin|väristimiksi]].<ref>http://www.mm.helsinki.fi/MMEKO/kurssit/ME473/Suomen%20hyonteislahkot.pdf</ref><ref>http://bugguide.net/node/view/14927</ref> |
|||
Sääskien toukat elävät vedessä elinympäristöjen vaihdellessa järvistä tilapäisiin lammikoihin ja veden täyttämiin onkaloihin. Toukka hengittää kiduksilla tai roikkuu vedenpinnasta hengitysputken varassa. |
|||
== Lähteet == |
|||
{{viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 5. joulukuuta 2009 kello 21.22
| Sääsket | |
|---|---|
 Vaaksiainen (Tipulidae sp.) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: |
Sääsket Nematocera Schiner, 1862 |
| Osalahkot | |
| Katso myös | |
Sääsket (Nematocera) on alkeellisena pidetty kaksisiipisten alalahko, johon kuuluvat mm. polttiaiset, mäkärät, vaaksiaiset, hyttyset, surviaissääsket ja harsosääsket. Jotkin lajit ovat tärkeitä ihmisen ja eläinten sairauksien levittäjiä. Usein varsinaisista hyttysistä (Culicidae) käytetään puhekielessä nimitystä "sääsket", mutta tieteellisessä kielessä sääsket ovat paljon tätä laajempi hyönteisryhmä, jonka eräs alaryhmä hyttyset puolestaan ovat.
Sääskien koko vaihtelee runsaan millimetrin mittaisista polttiaisista useiden senttimetrien kokoisiin vaaksiaisiin. Ruumiinrakenne on yleensä hoikka ja hyönteinen on huomattavasti pituuttaan kapeampi. Tuntosarvissa on ainakin kuusi jaoketta ja koirasyksilöiden tuntosarvet ovat usein tuuhean sulkamaiset. Siivet ovat yleensä pitkät mutta voivat myös puuttua kokonaan. Siipisuonitus on harva ja muiden kaksisiipisten tapaan takasiivet ovat surkastuneet väristimiksi.[1][2]
Sääskien toukat elävät vedessä elinympäristöjen vaihdellessa järvistä tilapäisiin lammikoihin ja veden täyttämiin onkaloihin. Toukka hengittää kiduksilla tai roikkuu vedenpinnasta hengitysputken varassa.
Lähteet
Aiheesta muualla
- ITIS: Nematocera (englanniksi)