Ero sivun ”Markku Kulmala” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
poistettu tarpeettomia rivinvaihtoja |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksen]] ymmärtämiseen.<ref>[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/bcca4d73e902a437c22572c10028fc11?OpenDocument]</ref> Hänellä on yli 300 julkaistua artikkelia tieteellisissä lehdissä kuten [[Nature]] ja [[Science]]. |
[[ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksen]] ymmärtämiseen.<ref>[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/bcca4d73e902a437c22572c10028fc11?OpenDocument]</ref> Hänellä on yli 300 julkaistua artikkelia tieteellisissä lehdissä kuten [[Nature]] ja [[Science]]. |
||
Tiedemaailman viittauksia seuraava Thomson ISI Web of Knowledge Essential |
Tiedemaailman viittauksia seuraava Thomson ISI Web of Knowledge Essential Science Indicators listasi vuonna 2009 professori Kulmalan geotieteiden maailmanlistan kymmenenneksi viitatuimmaksi tutkijaksi. |
||
Science Indicators listasi vuonna 2009 professori Kulmalan geotieteiden maailmanlistan kymmenenneksi viitatuimmaksi tutkijaksi. |
|||
Kulmala on kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut ryhmänsä aseman maailman johtavana yksikkönä ilmakehän [[aerosoli]]en muodostumisen alalla. Mittauksia on tehty Hyytiälässä SMEAR II-asemalla poikkeuksellisen pitkinä aikasarjoina. Havainnot ilmakehän uusien hiukkasten muodostumisesta ovat sekä Suomesta että ulkomailta. Kulmala on myös kehittänyt teorioita uusien aerosolihiukkasten synnystä sekä kehittänyt voimakkaasti maan ja ilmakehän välisten vuorovaikutusten tutkimusta.<ref>[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/bcca4d73e902a437c22572c10028fc11?OpenDocument]</ref> |
Kulmala on kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut ryhmänsä aseman maailman johtavana yksikkönä ilmakehän [[aerosoli]]en muodostumisen alalla. Mittauksia on tehty Hyytiälässä SMEAR II-asemalla poikkeuksellisen pitkinä aikasarjoina. Havainnot ilmakehän uusien hiukkasten muodostumisesta ovat sekä Suomesta että ulkomailta. Kulmala on myös kehittänyt teorioita uusien aerosolihiukkasten synnystä sekä kehittänyt voimakkaasti maan ja ilmakehän välisten vuorovaikutusten tutkimusta.<ref>[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/bcca4d73e902a437c22572c10028fc11?OpenDocument]</ref> |
||
Markku Kulmala nimitettiin 2009 kansainvälisen ilmakehän ja globaalimuutoksen tutkimusprojektin iLEAPSin puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän johtaa |
Markku Kulmala nimitettiin 2009 kansainvälisen ilmakehän ja globaalimuutoksen tutkimusprojektin iLEAPSin puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän johtaa iLEAPSin tieteellistä johtokuntaa 2010-2012. |
||
iLEAPSin tieteellistä johtokuntaa 2010-2012. |
|||
==Tunnustuksia== |
==Tunnustuksia== |
||
Hän sai Bjerknesin mitalin pioneerityöstään aerosolifysiikan alalla geofysiikan tutkijoiden kansainväliseltä järjestöltä EGU:lta (European Geophysical Union) 18.4.2007. Vuonna 2005 Tukholman yliopisto vihki hänet kunniatohtorikseen. Hän sai International Aerosol Fellow |
Hän sai Bjerknesin mitalin pioneerityöstään aerosolifysiikan alalla geofysiikan tutkijoiden kansainväliseltä järjestöltä EGU:lta (European Geophysical Union) 18.4.2007. Vuonna 2005 Tukholman yliopisto vihki hänet kunniatohtorikseen. Hän sai International Aerosol Fellow Award -tunnustuspalkinnon vuonna 2004 ja vuoden 2003 Suomen tiedepalkinnon tunnustuksena kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Vuonna 2003 hän sai myös Maailman kulttuurineuvoston tunnustuksen tieteellisestä toiminnastaan. Smoluchovski-palkinnon hän sai 1997. |
||
Award -tunnustuspalkinnon vuonna 2004 ja vuoden 2003 Suomen tiedepalkinnon tunnustuksena kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Vuonna 2003 hän sai myös Maailman kulttuurineuvoston tunnustuksen tieteellisestä toiminnastaan. Smoluchovski-palkinnon hän sai 1997. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 11. marraskuuta 2009 kello 18.36
Markku Tapio Kulmala (s. 30. lokakuuta 1958, Forssa)[1] on akatemiaprofessori sekä Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori. Hän johtaa sekä kansallista että pohjoismaista huippuyksikköä, joka tutkii ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ilmakehän aerosolihiukkasten syntyyn liittyviä mekanismeja, ja soveltaa niitä ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen.[2] Hänellä on yli 300 julkaistua artikkelia tieteellisissä lehdissä kuten Nature ja Science.
Tiedemaailman viittauksia seuraava Thomson ISI Web of Knowledge Essential Science Indicators listasi vuonna 2009 professori Kulmalan geotieteiden maailmanlistan kymmenenneksi viitatuimmaksi tutkijaksi.
Kulmala on kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut ryhmänsä aseman maailman johtavana yksikkönä ilmakehän aerosolien muodostumisen alalla. Mittauksia on tehty Hyytiälässä SMEAR II-asemalla poikkeuksellisen pitkinä aikasarjoina. Havainnot ilmakehän uusien hiukkasten muodostumisesta ovat sekä Suomesta että ulkomailta. Kulmala on myös kehittänyt teorioita uusien aerosolihiukkasten synnystä sekä kehittänyt voimakkaasti maan ja ilmakehän välisten vuorovaikutusten tutkimusta.[3]
Markku Kulmala nimitettiin 2009 kansainvälisen ilmakehän ja globaalimuutoksen tutkimusprojektin iLEAPSin puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän johtaa iLEAPSin tieteellistä johtokuntaa 2010-2012.
Tunnustuksia
Hän sai Bjerknesin mitalin pioneerityöstään aerosolifysiikan alalla geofysiikan tutkijoiden kansainväliseltä järjestöltä EGU:lta (European Geophysical Union) 18.4.2007. Vuonna 2005 Tukholman yliopisto vihki hänet kunniatohtorikseen. Hän sai International Aerosol Fellow Award -tunnustuspalkinnon vuonna 2004 ja vuoden 2003 Suomen tiedepalkinnon tunnustuksena kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Vuonna 2003 hän sai myös Maailman kulttuurineuvoston tunnustuksen tieteellisestä toiminnastaan. Smoluchovski-palkinnon hän sai 1997.