Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
[[Viikingit]] saattoivat olla tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa vuosien 1000–1400 tienoilla. Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi. |
[[Viikingit]] saattoivat olla tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa vuosien 1000–1400 tienoilla. Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi. |
||
====Thulen kulttuuri ==== |
|||
{{Korjattava| Tekstin päällekkäisyydet yhdistettävä ja lähdeviitteet asianmukaistettava , teen sen piakkoin itse ...}} |
|||
Thulen kulttuuri alkoi luultavasti kehittyä Nortonin tyyyppisestä esdeltäjäsytä jo 100 eaa Beringin salmen tienoilla. Birnirkin kulttuuri nousi Pohjois-Alaskan rannikolle noin 900 jaa, ja tämä muuttui pian Thulen kulttuuriksi. Thulen esieskimot levisivät nopeasti itään päin. |
|||
Thulen eskimot joko sulauttivat dorsetin esimot itseensä vuorovaikutteisissa tapahtumasarjassa tai hävittivät nämä. tai Dorsetin kulttuuri tuohoutui hieman enne thulen kulttuurin ilmaantumista. Eskimojen yhtenäinne kieli viittaa aiemman Dorsetin kulttuurin täydelliseen tuhoon. |
|||
Thulen kulttuurin leviäminen parustui tekniseen ylivoimaan Dorsetin kulttuuriin nähden, Thulen eskimoilla oli umiakkeja, kajakkilaivastoja, jousi ja nuoli, koirarekiä. kehittyneitä harppuunoita, valaanöljylamppuja, lumi-igluja ja kymmeniä erilaisa työkaluja. |
|||
<ref>Atlas of Ancient America, sivut 45-48</ref> |
|||
varhaine Thulen kultturi 500-1100 valaan metsästyksen harppuunat, lances, veneet, koristeltu keramiikka ground slate tools (hiotut työkalut?) hylje, mursu, karibu, + kalastus ja fowling. Valastus alkoi nyt 500 v tauon jälkeen. |
|||
Thulen kulttuuri 1100-1600 erikoistunut valaanpyyntikalusto+ snow goggles, probes.. Paikallaan asuva elämäntyyli, merinisäkkäiden puyyntiä, valaan pyynti merkittäväsäs osassa. |
|||
<ref>Past Wordls, sivu 273</ref> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 6. marraskuuta 2009 kello 16.57
Thulen kulttuuri vuosina 1000–1600 oli esieskimojen luoma arktinen kulttuuri, joka edelsi välittömästi "nykyistä" eskimojen kulttuuria. Yleensä työkalut olivat kivisiä ja luisa, rauta tunnettiin mutta oli harvinaista, esimerkiksi viikingeiltä tai meteoriiteista saatua. Koirien vetämät reet ja keramiikka tunnettiin, kivestä tehtiin lamppuja.
Kulttuurin merkittävin muutos aiempiin arktisiin merikulttuureihin oli valaanpyynti avomerellä ja suuret nahalla peitetyt umiak-veneet. Kulttuuriin lienee myös tullut ensi kertaa hylkeiden avantopyynti vuoden 1200 tienoilla. Muuten Thulen ihmiset pyytivät mursua, kaloja, karibua ja lintua[1]. Thulen kulttuurin kupumainen talvimaja oli koottu valaanluista ja peitety nahkalla[2].
Thulen kulttuuri
Eskimojen edeltäjät proto-inuitit saapuivat Alaskaan ehkä vuoden 500 jaa. tienoilla. Itse Thulen kulttuuri syntyi Alaskan pohjoisrannikon ja lähialueen saaristojen kulttuurien sulautuessa noin 700–1000 Pohjois-Alaskan rannikoilla. Esieskimojen Thulen kulttuuri levisi noin 1000–1400 jaa. tienoilla itään päin Kanadan pohjoisosiin, arktisille saarille ja Grönlantiin.
Aluksi kulttuuri levisi Nunavutiin, Kanadaan noin 1000 jaa. Yksi ryhmä asettui 1200-luvulla Luoteis-Grönlantiin. Niin sanotun "toiseen vaellusvaiheen" aikana Grönlannissa eskimot levittäytyivät 1200-1300-luvuilla Thulesta etelään.
Thulen kulttuuri joko syrjäytti aiemman paleoeskimojen Dorsetin kulttuurin, tai tämä kulttuuri oli hävinnuyt hieman ennen Thulen esieskimojen saapumista. Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi Labradoriin ja Baffininsaaren eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa Kanadan arktisilta saarilta aiemman Dorsetin kulttuurin. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.
Thulen eskimot joutuivat hylkäämään yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa.
Viikingit saattoivat olla tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa vuosien 1000–1400 tienoilla. Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi.
Thulen kulttuuri
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tekstin päällekkäisyydet yhdistettävä ja lähdeviitteet asianmukaistettava , teen sen piakkoin itse ... |
Thulen kulttuuri alkoi luultavasti kehittyä Nortonin tyyyppisestä esdeltäjäsytä jo 100 eaa Beringin salmen tienoilla. Birnirkin kulttuuri nousi Pohjois-Alaskan rannikolle noin 900 jaa, ja tämä muuttui pian Thulen kulttuuriksi. Thulen esieskimot levisivät nopeasti itään päin. Thulen eskimot joko sulauttivat dorsetin esimot itseensä vuorovaikutteisissa tapahtumasarjassa tai hävittivät nämä. tai Dorsetin kulttuuri tuohoutui hieman enne thulen kulttuurin ilmaantumista. Eskimojen yhtenäinne kieli viittaa aiemman Dorsetin kulttuurin täydelliseen tuhoon. Thulen kulttuurin leviäminen parustui tekniseen ylivoimaan Dorsetin kulttuuriin nähden, Thulen eskimoilla oli umiakkeja, kajakkilaivastoja, jousi ja nuoli, koirarekiä. kehittyneitä harppuunoita, valaanöljylamppuja, lumi-igluja ja kymmeniä erilaisa työkaluja.
[3] varhaine Thulen kultturi 500-1100 valaan metsästyksen harppuunat, lances, veneet, koristeltu keramiikka ground slate tools (hiotut työkalut?) hylje, mursu, karibu, + kalastus ja fowling. Valastus alkoi nyt 500 v tauon jälkeen.
Thulen kulttuuri 1100-1600 erikoistunut valaanpyyntikalusto+ snow goggles, probes.. Paikallaan asuva elämäntyyli, merinisäkkäiden puyyntiä, valaan pyynti merkittäväsäs osassa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Thule, Mnsu.edu
- ↑ The Canadian Encyclopedia
- ↑ Atlas of Ancient America, sivut 45-48
- ↑ Past Wordls, sivu 273