Ero sivun ”Kreivi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli| kertoo aatelisarvosta. Kreivi on myös Peter von Baghin ohjaama [[Kreivi (elokuva)|elokuva]].}} |
{{Tämä artikkeli| kertoo aatelisarvosta. Kreivi on myös Peter von Baghin ohjaama [[Kreivi (elokuva)|elokuva]].}} |
||
'''Kreivi''' ( |
'''Kreivi''' ({{k-de|Graf}}, {{k-la|comes}}, {{k-fr|comte}}, {{k-sv|greve}}) on [[saksa]]laisperäinen [[aateli]]sarvo. Arvo kehittyi perinnölliseksi jo [[900-luku|900-luvulla]]. |
||
[[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa]] kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi linnakreivi (''Burggraf''), rajakreivi (''Markgraf''), palatsikreivi (''Pfalzgraf'') tai varakreivi (''Vizegraf''). Rajakreivin arvosta kehittyi [[markiisi]]n arvo. |
[[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa]] kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi linnakreivi (''Burggraf''), rajakreivi (''Markgraf''), palatsikreivi (''Pfalzgraf'') tai varakreivi (''Vizegraf''). Rajakreivin arvosta kehittyi [[markiisi]]n arvo. Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin [[Ranska]]ssa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. [[Fredrik Barbarossa]] antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain ruhtinaiden oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin [[1100-luku|1100-luvulta]] lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa. |
||
| ⚫ | [[Ruotsi]]ssa [[Eerik XIV]] perusti kreivin ja [[vapaaherra]]n arvot [[1561]]. [[Venäjä]]llä arvon otti käyttöön [[Pietari Suuri]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] kreiviä (''count'') vastaa [[tanska]]laisperäinen [[jaarli]] (''earl''). [[Suomen aateli]]stossa on hengissä muutamia kreivillisiä sukuja. Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. [[Ritarihuone|Suomen Ritarihuoneella]] on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena. |
||
Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin [[Ranska]]ssa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. [[Fredrik Barbarossa]] antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain ruhtinaiden oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin [[1100-luku|1100-luvulta]] lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa. |
|||
| ⚫ | |||
[[Suomen aateli|Suomen aatelistossa]] on hengissä muutamia kreivillisiä sukuja. Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. [[Ritarihuone|Suomen Ritarihuoneella]] on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena. |
|||
[[Luokka:Aateli]] |
[[Luokka:Aateli]] |
||
Versio 21. lokakuuta 2009 kello 11.40
Kreivi (saks. Graf, lat. comes, ransk. comte, ruots. greve) on saksalaisperäinen aatelisarvo. Arvo kehittyi perinnölliseksi jo 900-luvulla.
Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi linnakreivi (Burggraf), rajakreivi (Markgraf), palatsikreivi (Pfalzgraf) tai varakreivi (Vizegraf). Rajakreivin arvosta kehittyi markiisin arvo. Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin Ranskassa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. Fredrik Barbarossa antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain ruhtinaiden oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin 1100-luvulta lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa.
Ruotsissa Eerik XIV perusti kreivin ja vapaaherran arvot 1561. Venäjällä arvon otti käyttöön Pietari Suuri. Britanniassa kreiviä (count) vastaa tanskalaisperäinen jaarli (earl). Suomen aatelistossa on hengissä muutamia kreivillisiä sukuja. Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. Suomen Ritarihuoneella on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena.