Ero sivun ”Itsenäisyyden Liitto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
52 302 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 100 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Itsenäisyyden liitto''' oli Suomessa 1920-luvulta 1940-luvulle toiminut [[järjestö]], joka ilmoitti toimintansa tarkoitukseksi Suomen itsenäisyyden lujittamisen. Liiton keskeinen henkilö oli [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisesta Karjala-Seurasta]] eronnut kirjailija [[Erkki Räikkönen (s. 1900)|Erkki Räikkönen]].
'''Itsenäisyyden liitto''' oli Suomessa 1920-luvulta 1940-luvulle toiminut [[järjestö]], joka ilmoitti toimintansa tarkoitukseksi Suomen itsenäisyyden lujittamisen. Liiton keskeinen henkilö oli [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisesta Karjala-Seurasta]] eronnut kirjailija [[Erkki Räikkönen (s. 1900)|Erkki Räikkönen]].


Itsenäisyyden liitto perustettiin syyskuussa [[1924]]. Perustamisen vaikuttimena oli Akateemisen Karjala-Seuran jyrkkä suhtautuminen Suomen ruotsinkieliseen kansanosaan ja Itsenäisyyden liitto pyrkikin saamaan jäsenikseen ruotsinkielisiä aktivisteja ja myös maltillisia vasemmistolaisia. Itsenäisyyden liiton 25-jäseniseen valtuuskuntaan kuului useita Suomen politiikan ja yhteiskuntaelämän huomattavia vaikuttajia. Kunniajäsenikseen Itsenäisyyden liitto kutsui presidentti [[P. E. Svinhufvud]]in, taidemaalari [[Akseli Gallen-Kallela]]n ja säveltäjä [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]]. Liitto järjesti maanpuolustus-, lippu- ja itsenäisyysjuhlia ja levitti [[Suomen lippu]]ja. "Suur-Suomen" asemesta liitto kannatti enemmänkin pohjoismaista yhteistyötä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] taholta Suomen itsenäisyyttä kohtaan odotettua uhkaa vastaan.
Itsenäisyyden liitto perustettiin syyskuussa 1924. Perustamisen vaikuttimena oli Akateemisen Karjala-Seuran jyrkkä suhtautuminen Suomen [[suomenruotsalaiset|ruotsinkieliseen kansanosaan]] ja Itsenäisyyden liitto pyrkikin saamaan jäsenikseen ruotsinkielisiä aktivisteja sekä myös maltillisia vasemmistolaisia. Itsenäisyyden liiton 25-jäseniseen valtuuskuntaan kuului useita Suomen politiikan ja yhteiskuntaelämän huomattavia vaikuttajia. Kunniajäsenikseen Itsenäisyyden liitto kutsui presidentti [[P. E. Svinhufvud]]in, taidemaalari [[Akseli Gallen-Kallela]]n ja säveltäjä [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]]. Liitto järjesti maanpuolustus-, lippu- ja itsenäisyysjuhlia ja levitti [[Suomen lippu]]ja. "[[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomen]]" asemesta liitto kannatti enemmänkin pohjoismaista yhteistyötä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] taholta Suomen itsenäisyyttä kohtaan odotettua uhkaa vastaan.


Itsenäisyyden liitto organisoi myös rahavarojen keruun jo 1930-luvun lopulla alulle pantua hanketta varten, jonka tarkoituksena oli [[marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (Helsinki)|marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan]] pystyttäminen Helsingin keskustaan. Hanke kuitenkin keskeytyi [[talvisota|talvisodan]] sytyttyä.
Itsenäisyyden liitto keräsi 1930-luvulla rahaa [[marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (Helsinki)|marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan]] pystyttämiseksi Helsingin keskustaan. Hanke kuitenkin keskeytyi [[talvisota|talvisodan]] sytyttyä.


Lapuan liikkeen voimakkaimpana aikana 1930-luvun alussa Itsenäisyyden liitto asettui julkisesti vastustamaan [[kommunismi]]a ja suuntautui myöhemmin lähelle [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallista Kansanliikettä]]. Näin järjestöstä tuli jopa oikeistolaisempi kuin AKS. Räikkönen itse asettui kannattamaan [[kansallissosialismi]]a [[Adolf Hitler]]in noustua valtaan [[Saksa]]ssa. Tässä vaiheessa Itsenäisyyden liiton vasemmistolaiset jäsenet ja suuri joukko maltillisia porvarillisia jäseniä jättäytyivät pois liitosta.
[[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] voimakkaimpana aikana 1930-luvun alussa Itsenäisyyden liitto asettui julkisesti vastustamaan [[kommunismi]]a ja suuntautui myöhemmin lähelle [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallista Kansanliikettä]]. Näin järjestöstä tuli jopa oikeistolaisempi kuin AKS. Räikkönen itse asettui kannattamaan [[kansallissosialismi]]a [[Adolf Hitler]]in noustua valtaan [[Saksa]]ssa. Tässä vaiheessa Itsenäisyyden liiton vasemmistolaiset jäsenet ja suuri joukko maltillisia porvarillisia jäseniä jättäytyivät pois liitosta.


Itsenäisyyden liiton pää-äänenkannattaja oli vuodesta [[1926]] alkaen ilmestynyt lehti ''Itsenäinen Suomi''.
Itsenäisyyden liiton pää-äänenkannattaja oli vuodesta 1926 alkaen ilmestynyt lehti ''Itsenäinen Suomi''.


Itsenäisyyden liitto lakkautettiin syksyn [[1944]] välirauhansopimuksen 21. kohdan nojalla "fasistisena" järjestönä.
Itsenäisyyden liitto lakkautettiin syksyn 1944 [[Moskovan välirauha|välirauhansopimuksen]] 21. kohdan nojalla "[[fasismi|fasistisena]]" järjestönä.


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 15: Rivi 15:
* Eskelinen, Heikki: ''Me tahdoimme suureksi Suomenmaan. Akateemisen Karjala-Seuran historia I''. WSOY 2004, Porvoo. ISBN 951-0-25056-2.
* Eskelinen, Heikki: ''Me tahdoimme suureksi Suomenmaan. Akateemisen Karjala-Seuran historia I''. WSOY 2004, Porvoo. ISBN 951-0-25056-2.
* ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 3. Helsinki 1962.
* ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 3. Helsinki 1962.

[[Luokka:Suomalaiset poliittiset järjestöt]]

Versio 27. syyskuuta 2009 kello 15.43

Itsenäisyyden liitto oli Suomessa 1920-luvulta 1940-luvulle toiminut järjestö, joka ilmoitti toimintansa tarkoitukseksi Suomen itsenäisyyden lujittamisen. Liiton keskeinen henkilö oli Akateemisesta Karjala-Seurasta eronnut kirjailija Erkki Räikkönen.

Itsenäisyyden liitto perustettiin syyskuussa 1924. Perustamisen vaikuttimena oli Akateemisen Karjala-Seuran jyrkkä suhtautuminen Suomen ruotsinkieliseen kansanosaan ja Itsenäisyyden liitto pyrkikin saamaan jäsenikseen ruotsinkielisiä aktivisteja sekä myös maltillisia vasemmistolaisia. Itsenäisyyden liiton 25-jäseniseen valtuuskuntaan kuului useita Suomen politiikan ja yhteiskuntaelämän huomattavia vaikuttajia. Kunniajäsenikseen Itsenäisyyden liitto kutsui presidentti P. E. Svinhufvudin, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan ja säveltäjä Jean Sibeliuksen. Liitto järjesti maanpuolustus-, lippu- ja itsenäisyysjuhlia ja levitti Suomen lippuja. "Suur-Suomen" asemesta liitto kannatti enemmänkin pohjoismaista yhteistyötä Neuvostoliiton taholta Suomen itsenäisyyttä kohtaan odotettua uhkaa vastaan.

Itsenäisyyden liitto keräsi 1930-luvulla rahaa marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan pystyttämiseksi Helsingin keskustaan. Hanke kuitenkin keskeytyi talvisodan sytyttyä.

Lapuan liikkeen voimakkaimpana aikana 1930-luvun alussa Itsenäisyyden liitto asettui julkisesti vastustamaan kommunismia ja suuntautui myöhemmin lähelle Isänmaallista Kansanliikettä. Näin järjestöstä tuli jopa oikeistolaisempi kuin AKS. Räikkönen itse asettui kannattamaan kansallissosialismia Adolf Hitlerin noustua valtaan Saksassa. Tässä vaiheessa Itsenäisyyden liiton vasemmistolaiset jäsenet ja suuri joukko maltillisia porvarillisia jäseniä jättäytyivät pois liitosta.

Itsenäisyyden liiton pää-äänenkannattaja oli vuodesta 1926 alkaen ilmestynyt lehti Itsenäinen Suomi.

Itsenäisyyden liitto lakkautettiin syksyn 1944 välirauhansopimuksen 21. kohdan nojalla "fasistisena" järjestönä.

Lähteet

  • Eskelinen, Heikki: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan. Akateemisen Karjala-Seuran historia I. WSOY 2004, Porvoo. ISBN 951-0-25056-2.
  • Otavan iso tietosanakirja, osa 3. Helsinki 1962.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itsenäisyyden_Liitto&oldid=7378897”