Ero sivun ”Lampaan maksamato” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Commonscat
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh (pelkkä Britannia riittäisi useimmiten), Replaced: Iso-BritanniassaIsossa-Britanniassa, using AWB
Rivi 23: Rivi 23:
Lampaan maksamato voi joutua ihmiseen lähinnä valmistamattomien kasvien, esimerkiksi [[vesikrassit|vesikrassi]]n, syömisen takia.
Lampaan maksamato voi joutua ihmiseen lähinnä valmistamattomien kasvien, esimerkiksi [[vesikrassit|vesikrassi]]n, syömisen takia.


[[Iso-Britannia]]ssa loinen aiheuttaa säännöllisesti etenkin [[maaliskuu|maalis]]–[[joulukuu]]ssa märehtijöiden sairastumista. Karja ja lampaat voivat saada tartunnan syödessään loisen sen tarttuvassa muodossa kasvien mukana.
[[Iso-Britannia|Isossa-Britanniassa]] loinen aiheuttaa säännöllisesti etenkin [[maaliskuu|maalis]]–[[joulukuu]]ssa märehtijöiden sairastumista. Karja ja lampaat voivat saada tartunnan syödessään loisen sen tarttuvassa muodossa kasvien mukana.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 27. heinäkuuta 2009 kello 07.34

Lampaanmaksamato
Aikuinen Fasciola hepatica
Aikuinen Fasciola hepatica
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Laakamadot Platyhelminthes
Luokka: Tiehytmadot Trematoda
Alaluokka: Digenea
Lahko: Echinostomida
Heimo: Fasciolidae
Suku: Fasciola
Laji: hepatica
Kaksiosainen nimi

Fasciola hepatica
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Lampaan maksamato Commonsissa

Lampaan maksamato tai lampaanmaksamato (Fasciola hepatica) on eri nisäkkäiden (myös ihmisen) maksaan infektoituva loinen. Sitä esiintyy kaikkialla maailmassa ja se aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita lampaissa ja karjassa. Matoa esiintyy myös melko yleisesti ihmisissä lampaankasvatusalueilla, mutta Suomessa mato on ihmisessä erittäin harvinainen[1].

Lampaan maksamato voi joutua ihmiseen lähinnä valmistamattomien kasvien, esimerkiksi vesikrassin, syömisen takia.

Isossa-Britanniassa loinen aiheuttaa säännöllisesti etenkin maalisjoulukuussa märehtijöiden sairastumista. Karja ja lampaat voivat saada tartunnan syödessään loisen sen tarttuvassa muodossa kasvien mukana.

Lähteet

  1. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_state=maximized&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo93006

Aiheesta muualla

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.