Lampaan maksamato

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lampaanmaksamato
Aikuinen Fasciola hepatica
Aikuinen Fasciola hepatica
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Laakamadot Platyhelminthes
Luokka: Tiehytmadot Trematoda
Alaluokka: Digenea
Lahko: Echinostomida
Heimo: Fasciolidae
Suku: Fasciola
Laji: hepatica
Kaksiosainen nimi
Fasciola hepatica
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Commons-logo.svg Lampaan maksamato Commonsissa

Lampaan maksamato tai lampaanmaksamato (Fasciola hepatica) on eri nisäkkäiden (myös ihmisen) maksaan infektoituva loinen. Sitä esiintyy kaikkialla maailmassa ja se aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita lampaissa ja karjassa. Matoa esiintyy myös melko yleisesti ihmisissä lampaankasvatusalueilla, mutta Suomessa mato on ihmisessä erittäin harvinainen[1].

Lampaan maksamato voi joutua ihmiseen lähinnä valmistamattomien kasvien, esimerkiksi vesikrassin, syömisen takia.

Isossa-Britanniassa loinen aiheuttaa säännöllisesti etenkin maalisjoulukuussa märehtijöiden sairastumista. Karja ja lampaat voivat saada tartunnan syödessään loisen sen tarttuvassa muodossa kasvien mukana.

Elämänkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampaan maksamadolla on epäsuora elämänkierto eli se tarvitsee väli-isännän suvuttomaan lisääntymiseensä. Suvullinen lisääntyminen tapahtuu isäntäeläimen sappitiehyissä maksassa. Aikuinen lampaan maksamato munii munansa sappitiehyisiin, josta munat kulkeutuvat suolistoon ja edelleen ulosteiden mukana ympäristöön. Munan on päästävä veteen, jotta siitä voi kuoriutua 2-4 viikossa värekarvatoukka (miracidium). Värekarvatoukalla on vuorokausi aikaa löytää väli-isäntänä toimiva kotilo ja tunkeutua sen sisälle. Kotilossa värekarvatoukka tiputtaa karvansa ja hakeutuu joko kotilon sukupuolirauhasiin tai ruoansulatusrauhaseen ja muodostaa sinne sporokystan. Sporokystassa värekarvatoukan germinaalisolut alkavat kasvaa ja jakaantua siten, että jokaisesta germinaalisolusta muodostuu uusi lampaan maksamadon vaihe, redia. Redioiden kasvaessa riittävän suureksi sporokysta hajoaa ja redioista muodostuu cercarioita, jotka vaeltavat ulos kotilon elimistöstä ympäristöön. Ne hakeutuvat vesikasvien läheisyyteen ja kapseloituvat niihin kiinni. Tätä kapselimuotoa kutsutaan metacercariaksi ja isäntäeläin saa maksamatotartunnan syömällä laidunruohoa, johon on kapseloituneena metacercarioita. Metacercariat hajoavat isäntäeläimen ruoansulatuskanavassa ja niistä vapautuu nuoria maksamatoja, jotka tunkeutuvat suoliston seinämän läpi vatsaonteloon ja sieltä edelleen maksan kapselin läpi maksakudokseen hakeutuen sappitiehyisiin. Sappitiehyissä niistä tulee aikuisia lampaan maksamatoja ja elämänkierto voi alkaa uudelleen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.